Opetushallituksen oppaassa käytetään käsitettä ”sukupuolen moninaisuus”. Käsitettä ei selitetä, ja sen merkitys jää epämääräiseksi. – Tilanne ei ole selkeä opettajien, lasten tai lasten vanhempien kannalta, KD:n kansanedustaja Antero Laukkanen sanoo.

– Opas on nähdäkseni lainvastainen, Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen arvioi.

– Jos sukupuolia olisi useampi kuin kaksi, niin silloin niitä olisi ainakin kolme, eli pitäisi olla olemassa ”kolmas sukupuoli”. Oppaan väitettä kolmannesta sukupuolesta ei kuitenkaan perustella mitenkään

Opetushallituksen opas ”Tasa-arvotyö on taitolaji — Opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa” julkaistiin viime joulukuussa.

Oppaan taustalla on laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.  Oppaassa käytetään kuitenkin myös käsitettä ”sukupuolen moninaisuus”. Käsitettä ei selitetä, ja sen merkitys jää Laukkasen mukaan hyvin epämääräiseksi.

– Oppaassa käytetään ilmaisua ”sukupuolten tasa-arvo”, joka yleisesti ymmärretään naisten ja miesten välisenä tasa-arvona. Käsite ”sukupuolten tasa-arvo” hämärtyy oppaassa, koska siitä ei selviä, mitä oikeasti tarkoitetaan käsitteellä ”sukupuoli”, Laukkanen kuvaa.

Oppaassa todetaan: ”Tasa-arvokäsite kattaa myös sukupuolen moninaisuuden eli hyväksyy ajatuksen, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi.”

– Jos sukupuolia olisi useampi kuin kaksi, niin silloin niitä olisi ainakin kolme, eli pitäisi olla olemassa ”kolmas sukupuoli”. Oppaan väitettä kolmannesta sukupuolesta ei kuitenkaan perustella mitenkään, Laukkanen huomauttaa.

Hänen mielestään on myös vaikea osoittaa, että annettava opetus edistäisi sukupuolten tasa-arvoa.

– Jos sukupuoli-sanan merkitys perustuu ainoastaan abstraktiin ajatukseen eikä kehosta todennettavissa oleviin ominaisuuksiin, niin on mahdotonta tietää, mitä käsitteillä ”sukupuoli” ja ”sukupuolten tasa-arvo” tarkoitetaan.

– Tilanne ei ole selkeä opettajien, lasten tai lasten vanhempien kannalta, hän lisää.

Laukkasen mukaan Opetushallituksen opas on hyvä esimerkki suomalaisen yhteiskunnan voimakkaasta arvojen murrosvaiheesta, jossa perinteiset yhteiskunnallisesti merkittävät instituutiot kuten perhe ja avioliitto ovat käsitteinä jatkuvassa muutospaineessa.

– Sen sijaan, että nähtäisiin merkityksellisenä ja tärkeänä sekä vahvistamisen arvoisena ydinperhe, miehen ja naisen välisenä avioliittona, on yhteiskunnallisessa keskustelussa tärkeämmäksi painopisteeksi nousemassa samaa sukupuolta olevien oikeudet, sukupuolineutraalius ja jopa tarve määritellä sukupuoli-identiteetti omavalinnaiseksi omien tuntemuksien pohjalta, Laukkanen sanoo.