Evankelisluterilaisen kirkon saama yhteisövero-osuus on ollut jatkuvan kritiikin kohteena, koska yhteisöveroa maksavat kaikki yritykset riippumatta omistajan vakaumuksesta. Seurakuntien kannalta verotuotosta saatavan rahoituksen keskeisin ongelma on sen huono ennustettavuus.

Hallitusohjelmaan kirjattiin aloitteestamme, että seurakuntien yhteiskunnallisten tehtävien korvaamiseksi tulee löytää ratkaisu. Aloite rahoituksen uudistamisesta valmisteltiin johdollani opetus- ja kulttuuriministeriössä ja on nyt eduskunnan käsittelyssä.

Kirkollisista asioista vastaavana ministerinä iloitsen siitä, että rahoituksen määrä on kirjattu lakiin ja että siihen sisältyvät myös indeksikorotukset.

Tarkoitus on, että vuoden 2016 alusta seurakuntien lakisääteinen rahoitus maksetaan valtion budjetista. Raha ei tulisi kirkon uskonnonharjoittamiseen vaan korvauksen käyttäminen sidottaisiin lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiseen. Tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Nykyisin laissa ei ole mainittu, mihin tehtäviin vero-osuutta tulee käyttää. Muutoksen jälkeen lainsäädäntö olisi läpinäkyvä ja perusteiltaan kestävämpi.

Rahoituksen määrä olisi 114 miljoonaa euroa vuonna 2016. Määrää korotettaisiin vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaista yleisen hintatason muutosta vastaavasti. Lisäksi kirkolta perittävistä verotuskustannuksista vähennettäisiin kuusi miljoonaa euroa. Kirkollisista asioista vastaavana ministerinä iloitsen siitä, että rahoituksen määrä on kirjattu lakiin ja että siihen sisältyvät myös indeksikorotukset.

Muiden uskonnollisten yhdyskuntien valtionavustusmäärärahaa on tarkoitus korottaa miljoonalla eurolla. Tästä 87 000 kohdistettaisiin ortodoksiselle kirkolle kompensaationa yhteisövero-osuuden menettämisestä.