Kristillisdemokraattien Savo-Karjalan eduskuntavaaliehdokas Sari Essayah’n mukaan Kreikalle tai muulle euroalueelle ei ole enää kovin dramaattista merkitystä sillä, jääkö euroalueen ongelmaoppilas rahaliittoon vai ei. Kreikan supistuneen kansantalouden merkitys muun muassa euroalueen tai niiden pankkien kannalta on nykyisin vähäinen. Toisaalta Kreikan talouden ongelmat ovat sen kaltaiset, että paluu omaan valuuttaan ei enää pelastaisi maata.

– Drakhmalle ei tässä tilanteessa kovin huikeaa arvoa tulisi, mikä saattaisi hieman piristää matkailua ja vientialoja, mutta merkittävää pelastusta siitä ei Kreikalle koituisi.

– Jokainen asuntovelallinen voi miettiä, kuinka poikkeuksellinen menettelytapa Kreikan velkojen järjestely on jo ollut.

Essayah’n mukaan muiden euromaiden keinot Kreikan tukemiseksi ovat varsin vähissä, sillä maalle on jo myönnetty kahdeksan maksuvapaata vuotta ja velkojen korot on jo leikattu lähelle minimiä.

– Jokainen asuntovelallinen voi miettiä, kuinka poikkeuksellinen menettelytapa Kreikan velkojen järjestely on jo ollut. Valuuttaunionista irtautuessaan Kreikka voisi päinvastoin ajaa taloutensa entistäkin vaikeampaan tilanteen. Välttämättömät uudistukset voivat jäädä tekemättä ja ulkomaiden apu loppua.

– Mistä Kreikka sitten saisi enää rahoitusta, jota se kuitenkin yhä tarvitsee.

Kreikan suhteita muihin euromaihin on viime viikkoina koetellut vasemmistopuolue Syrizan uhittelu siitä, että Kreikka voisi luopua euromaiden välille luoduista yhteisestä pelisäännöistä, tukipakettien ehdoista ja maan säästökuurista. Tai vaihtoehtoisesti erota valuuttaunionista. Essayah’n mukaan Syrizan retoriikka kertoo Kreikan poliittisesta suunnanmuutoksesta, mutta Kreikan eroa eurosta on spekuloitu jo vuodesta 2010 lähtien. Viimeksi saksalainen Der Spiegel-lehti kertoi Saksan varautuvan Kreikan lähtöön rahaliitosta.

– Kreikan lähdön suurin merkitys olisi siinä, että se osoittaisi, että valuuttaunionista voisi myös erota.