”Eduskuntavaalit ovat yhtä lailla myös eurovaalit”
22.1.2015 klo 10:09 Politiikka Samuli Rissanen
– Suomessa kaikki kansanedustajat on sitoutettu myös EU-päätöksentekoon, Sari Essayah muistuttaa.
Kristillisdemokraattien Savo-Karjalan eduskuntavaaliehdokas Sari Essayah sanoo, että eduskuntavaalit ovat nykyisin yhtä lailla eurovaalit. Suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä eduskunta, siis kaikki kansanedustajat, on sitoutettu mukaan EU:n päätöksentekoon. Vaalikentillä vaeltavat väitteet siitä, että ”Brysselissä päätettiin” eivät tältä osin pidä paikkaansa.
Ehdottomasti pitäisi vaikuttaa vieläkin aikaisemmin. Jo siinä vaiheessa, kun tiedetään, että komissio on aikeissa jostakin asiasta jotakin säätää
– Jokainen kansanedustaja on varmasti istunut jossakin valiokunnassa, jossa EU-päätöksiä on käsitelty, hän sanoo.
Sen sijaan, suhtautuminen unionin tasoisiin hankkeisiin on ollut eduskunnassakin turhan ylimalkaista. Kristillisdemokraattien kansanedustajana (2003-2007) ennen europarlamenttikauttaan (2009-2014) vaikuttanut Sari Essayah kertoo, että kansanedustajilla oli vielä kymmenkunta vuotta sitten tapana siirtää EU-asioiden leimalla tulleet paperit pinon alimmaiseksi.
Nyt asioiden pitäisi olla aivan toisin. Essayah itse mieltää EU:n valtioiden yhteistyöelimeksi, josta jäsenmaiden kannattaa pyrkiä etsimään itselleen suosiollisia ratkaisuja. Essayah’n kokemuksen mukaan EU:n päätöksentekoon voi vaikuttaa paljonkin, kunhan ollaan liikkeellä ajoissa, tiedetään keneen kannattaa vaikuttaa ja pidetään oma neuvotteluvara salaisena aseena.
Asennemuutosta on Suomenkin 20-vuotisella EU-taipaleella tapahtunut. Eduskunnan terävöitymisen voi nykyisin havaita vaikka tutkimalla, mitä valiokunnat ovat Suomen EU-linjauksista kirjanneet. Jos aikaisemmin yhdyttiin hallituksen kantaan, nyt kylkeen on kirjattu omia suosituksia.
– Nykyisin valiokuntakäsittelyssä listataan joukko asioita, joissa Suomen pitää vielä pyrkiä parantamaan kyseessä olevaa direktiiviä, Essayah sanoo.
Hän arvioi, että Suomen vaikutusvalta EU:ssa on suurempi kuin sille kuuluva 1,8 prosenttia äänivallasta. Parantamisen varaakin Suomella Essayah’n mielestä edelleenkin on.
– Ehdottomasti pitäisi vaikuttaa vieläkin aikaisemmin. Itse asiassa jo siinä vaiheessa, kun tiedetään, että komissio on aikeissa jostakin asiasta jotakin säätää.