Rikosuhripäivystyksen asiakasmäärät nousivat viime vuonna 16:lla prosentilla vuoteen 2013 verrattuna. Kasvua oli eritoten lähestymiskieltojen sekä läheisten vainoamisen osalta.

Rikosuhripäivystyksen eli RIKU:n kehitysjohtaja Jaana Koivukangas toteaa yhä suuremman osan asiakkaista olevan pidempiaikaisen tuen tarpeessa.

– Vaikka tieto palveluistamme tavoittaakin jo varsin hyvin monet rikoksen uhreista, on ikääntyneiden, maahanmuuttajien sekä miesten tilanne tältä osin huolestuttava, Koivukangas sanoo.

Lähestymiskieltojen langettaminen ja läheisen vainoaminen ovat kasvussa. Vainoaminen on ollut rangaistavaa rikoslaissa viime vuoden alusta lähtien.

Koivukankaan mukaan RIKUn palveluista ilmenee nuorten erityiskiinnostus rikoksen uhrien asemaa kohtaan, ja he hakevat siitä tietoa. Lähes 500 nuorta haki suoraan RIKU:n apua ja tukea tilanteeseensa sosiaalisen median välityksellä. Kaikkien asiakaskontaktien määrä vuonna 2014 oli lähes 32 000. Erilaisten väkivaltarikosten osuus tukisuhteessa olevien asiakkaiden kohdalla oli 85 prosenttia.

Sukupuolijakaumaltaan valtaosa asiakkaista, 83 prosenttia, oli naisia. Rikosuhripäivystys pitää huolestuttavana sitä, että miehiä ohjautuu rikosuhripalveluihin vain 17 prosenttia, vaikka he tilastojen mukaan joutuvatkin rikoksen uhreiksi selvästi naisia useammin.

Ensi marraskuussa EU:n jäsenvaltioiden tulee saattaa voimaan EU:n rikosuhridirektiivi, joka parantaa rikoksen uhrin asemaa ja velvoittaa jäsenvaltiot huolehtimaan yleisistä rikosuhripalveluista. Suomessa direktiiviin on valmistauduttu muun muassa lakiesityksellä rikosuhrimaksusta. Sen tarkoitus on vahvistaa uhripalveluiden rahoitusta rikoksen tekijöiltä kerättävillä maksuilla.