Kun Suomi maksaa valtionvelastaan korkoa 1,8 miljardia euroa, Kreikka maksaa kaksi kertaa isommista euroalueen kahdenvälisistä ja ERVV-lainoista korkoa tällä hetkellä vain 0,3 miljardia euroa ja vuodesta 2023 alkaen nykyisen korkotason säilyessä 2,7 miljardia euroa.

Kreikalla oli vuonna 1980 julkista velkaa 1,5 miljardia, mutta sosialistit saivat kymmenessä vuodessa velan nousemaan 31,2 miljardiin euroon eli 68,2%:iin bkt:sta. Kun Kreikka otettiin euroalueeseen 2001, velkaa oli jo 152,1 miljardia euroa eli 100% bkt:sta. Ennen kansainvälisen talouskriisin alkua 2008 velka oli kasvanut 240 miljardiin euroon eli 109,3%:iin bkt:sta.

Sittemmin talouskriisin aikana velka on kasvanut noin 320 miljardiin euroon.

Kreikan lainoja on toki jo leikattu. Markkinaehtoisia lainoja on leikattu 107 miljardia euroa, lisäksi velkataakkaa on pienennetty 10,2 miljardia euroa velkoja vapaaehtoisesti vaihtamalla.

Tärkeintä on, että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja euroalueen jäsenmaat ovat antaneet runsaasti halpakorkoisia lainoja ja korvanneet niillä korkeakorkoiset markkinalainat.

Ensimmäisessä lainapaketissa euromaat antoivat kahdenvälisiä lainoja 53 miljardia euroa, josta Suomi Keskustan johdolla myönsi yhden miljardin. Lainan korko on kolmen kuukauden euribor + 0,5%. Euribor 3kk oli äskettäin 0,053%, joten Kreikka maksaa tällä hetkellä korkoa vaivaiset 0,553%.

Kahdenvälisissä lainoissa on lyhennysvapaa 10 vuoden jakso. Euribor vaihtelee ja Suomen velan korkotaso vaihtelee, joten vasta jälkikäteen voi laskea häviääkö Suomi lainojen korkoerossa.

Vertailun vuoksi: viime huhtikuussa Kreikka sai vapailta markkinoilta viiden vuoden lainaa kolme miljardia euroa 4,75% korkotasolla, joten Kreikka saa hurjan rahoitusedun muilta euromailta saamiensa lainojen halvassa korkotasossa.

Möhlimisestä uhkaa tulla iso lasku kreikka­laisille.

Toisessa lainapaketissa Euroopan rahoitusvakausväline ERVV on lainannut Kreikalle 142 miljardia euroa eteenpäin samalla korkotasolla kuin itse saa lainaa, eli noin 1,7% plus marginaalisen pienet välityskulut. Lisäksi ERVV-lainat ovat lyhennysvapaita 2022 asti ja ne on myös pääomitettu sinne asti, eli korot on jo sisällytetty lainaan, joten Kreikan ei tarvitse käytännössä maksaa ERVV:lle mitään ennen vuotta 2023.

Suomen takaukset ERVV-lainoissa ovat 6,61 miljardia euroa sisältäen myös Irlannin ja Portugalin takaussitoumukset. Vakuudet Suomen takausosuudelle Kreikan ERVV-ohjelmassa ovat 0,93 miljardia euroa.

Kun Suomi maksaa valtionvelastaan korkoa 1,8 miljardia euroa, Kreikka maksaa kaksi kertaa isommista euroalueen kahdenvälisistä ja ERVV-lainoista korkoa tällä hetkellä vain 0,3 miljardia euroa ja vuodesta 2023 alkaen nykyisen korkotason säilyessä 2,7 miljardia euroa.

Euroalueen antamien lainojen koroissa ei ole promilleakaan liikkumavaraa, muutoin rikotaan perussopimuksen määräystä, ettei jäsenmaata saa rahoittaa. IMF:n antamassa noin 32 miljardin euron lainassa, 15 miljardin markkinaehtoisissa lainoissa ja noin 75 miljardin euron pitkissä veloissa korkomenot ovat suuremmat ja siellä voisi olla liikkumavaraa. Tosin pitkistä veloista noin 30 miljardia euroa on Euroopan Keskuspankille, joka ei tingi lainaehdoistaan.

Yhteenvetona on tärkeä havaita, että jos Syriza on vallassa kaksi vaalikautta, mitä toki sitäkin epäilen, sinä aikana euroalueelta saatujen lainojen korko- ja lyhennysmenot ovat siis nykynäkymillä äärimmäisen matalat 0,3 miljardia euroa vuodessa, sillä lyhennysmenoja ei ole.

Koska lyhennykset alkavat vasta 2023, ei euroalueen laina-ajan pidennyksistä ole apua ennen sitä. Sen jälkeen toki voi kysyä täytyykö Kreikan noin 2,7 miljardin euron korkojen lisäksi lyhentää velkaansa euromaille neljä, viisi, kuusi vai seitsemän miljardia euroa vuodessa. Asia ei kuitenkaan ole moneen vuoteen akuutti, ja helpottuu, jos Kreikka saa taloutensa kuntoon.

Nimittäin silloin lainoja voi korvata myös ”rullaten” eli ottamalla vastaavasti lainoja vapailta markkinoilta ja maksamalla niillä euromaiden lainoja takaisin.

Nyt onkin kiireellisintä luoda yritystoiminnalle Kreikassa hyvät investointiolosuhteet. Syrizan tulisi keskittyä kitkemään korruptiota, saattamaan verotus kuntoon ja vähentämään puolustusmenoja.

Kreikan bkt alkanut kasvaa ja velan kasvu on taittunut, joten IMF:n laskelmien mukaan velan bkt-osuus pienenee tulevina vuosina. Ohessa kaavio siitä kuinka IMF arvioi Kreikan velan tulevan kehityksen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuviosta näkyy sekin, että Kreikka on jo saanut sen lainoitusedun, jonka se on euromailta voinut saada.

On toki mahdollista, että Syriza möhlii tämän myönteisen kehityskulun yrittämällä äärivasemmistolaiseen tapaan höllentää talouskuria, lisätä julkisia menoja ja maksattaa sen muilla. Tähän lainaehtojen löysentämiseen meidän ei pidä suostua. Uuden hallituksen aikaansaannoksia ovat tähän mennessä olleet pörssikurssien lasku ja korkojen nousu. Tästä möhlimisestä uhkaa tulla todella iso lasku kreikkalaisille.