Yleisradio kokosi kaikkien eduskuntapuolueiden näkemykset tärkeimpiin poliittisiin kysymyksiin. Kristillisdemokraattien vastaukset kerättiin puolueen puheenjohtaja Päivi Räsäseltä, varapuheenjohtaja Sauli Ahvenjärveltä ja puoluesihteeri Asmo Maanselältä.

1. Miten Suomeen luodaan edellytykset synnyttää työpaikkoja?

Päivi Räsänen: Neljässä vuodessa pitäisi saada 200 000 työpaikkaa lisää. Tavoite voidaan saavuttaa tukemalla yrittäjyyttä. Pitkällä aikavälillä tässä auttaa jo tehty yhteisöveron lasku. Vielä pitäisi keventää kaikkein pienimpien yritysten verotusta viisi prosenttiyksikköä. Työpaikkojen luomista edistäisi myös sivukulujen määräaikainen pienentäminen, yksilöperusteisen irtisanomisen keventäminen, koeajan pidentäminen ja pientyönantajan mahdollisuus sopia työehdoista paikallisesti.

2. Pitäisikö julkisen sektorin roolia työllistäjänä supistaa?

Päivi Räsänen: Julkisen sektorin työpaikat ovat tärkeitä, mutta tarvitaan rakenneuudistuksia, joilla julkisen sektorin raskasta hallintoa kevennetään. Julkisella puolella esimerkiksi terveydenhoidossa tarvitaan lisää työntekijöitä, mutta heitä pitäisi vähentää hallinnosta ja rakenteista. Kuntien ja julkisen sektorin tulee pidättäytyä yritysten kanssa kilpailevasta elinkeinotoiminnasta.

3. Pitäisikö hallituksen ja eduskunnan päättää ilman järjestöjä työelämän lainsäädännöstä?

Asmo Maanselkä: Suomen tilanne on niin vakava, että työmarkkinajärjestöt ja kaikki päätöksentekoelimet pitää ottaa mukaan keskusteluun.

4. Pitäisikö ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhentää?

Sauli Ahvenjärvi: Sitä pitää pohtia. Suomen taloudessa on nyt niin haastava tilanne. Ansiosidonnainen voidaan lyhentää vaikkapa 500 päivästä 300 päivään.

5. Miten velkaantuminen taitetaan?

Asmo Maanselkä: Työllisyysasteen nousu yhdelläkin prosentilla vähentää valtion menoja parilla miljardilla eurolla. Vasta sitten kun ollaan kasvu-uralla, mietitään myös rajuja leikkaustoimia. Panostetaan yrittäjyyden edellytysten parantamiseen.

6. Mistä saadaan talouskasvua ja investointeja, pitääkö elvyttää?

Asmo Maanselkä: Talouskasvua luodaan yrittäjyyden panostamalla ja rakenteellisilla uudistuksilla.

7. Miten julkinen talous saadaan tasapainoon ja missä ajassa?

Päivi Räsänen: Kuuden miljardin tasapainotustavoite on realistista saavuttaa 5-6 vuoden aikana. Säästöjä ei kannata aloittaa alkukaudesta, ettei hyydytetä orastavaa talouskasvua. Säästöt on tehtävä menoleikkauksin. Etuuksien indeksejä voidaan jäädyttää, työeläkkeitä lukuunottamatta. Ansidonnaista työttömyysturvaa joudutaan pohtimaan. Samanaikaisesti pitäisi korottaa pienimpiä etuuksia, jotta toimeentukimenot eivät alkaisi kasvaa. Mahdollisia leikattavia ovat yritystuet. Kunnissa säästöjä voi saada subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja viiden vuoden irtisanomissuojasta voitaisiin luopua.

8. Miten verotusta pitäisi muuttaa tulevalla vaalikaudella?

Päivi Räsänen: Veromuutokset on tehtävä niin, että kokonaisveroaste ei nouse. Säästöt tehdään menoja karsimalla. Joitakin veroja voidaan kiristää, esimerkiksi sokeriveroa. Alkoholi- ja tupakkaverossa on jonkin verran korottamisen varaa. Perheitä voitaisiin verottaa niin, että veroprosentti määräytyy perheen kokonaistulojen perusteella.

9. Mitä mallia ajatte sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa ja sen rahoituksessa? Entä kuntauudistuksessa?

Päivi Räsänen: Sote-uudistuksessa on tärkeintä, että pystytään yhdistämään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden hallinto. Tavoitteena on siirtää painopistettä ennaltaehkäiseviin ja varhaisen puuttumisen palveluihin.

10. Miten suomalaisten eriarvoisuus terveyspalveluissa vähentyy?

Asmo Maanselkä: Sote-uudistuksessa yksityisten palveluntarjoajien pitää päästä kilpailemaan julkisten palveluntarjoajien kanssa.

11. Miten turvataan palvelujen saatavuus eri puolilla Suomea?

Päivi Räsänen: Varhaisemmalla puuttumisella ja ennaltaehkäisevillä palveluilla. Näin esimerkiksi terveyskeskuksissa saataisiin palveluita nopeammin ja kattavammin, jotta sairaudet eivät etenisi pidemmälle, jolloin tarvitaan erikoissairaanhoidon palveluita. Siksi tarvitaan keskitetympää hallintoa, että hoidon painopiste saataisiin oikeaan kohtaan. Suuremmilla hallintoalueilla tämä onnistuu.

12. Millä mallilla turvataan lapsen oikeus olla molempien vanhempien kanssa varhaisvuosina?

Sauli Ahvenjärvi: Jos on ihan normaali perhe, lapsella on oikeus ilman yhteiskunnan ohjausta olla molempien vanhempien kanssa. Perheen pitää saada vapaasti päättää, kumpi vanhemmista jää kotiin hoitamaan lasta.

13. Kannatatteko ja missä järjestyksessä: Nato, Ruotsi-yhteistyö, eurooppalainen puolustus?

Päivi Räsänen: Näiden kaikkien syventämistä tarvitaan, mutta ennen kaikkea uskottavaa omaa puolustusta. Se on lähtökohta. Seuraavan hallituksen on tehtävä selvitys mahdollisen Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista. Ruotsin kanssa puolustusyhteistyötä pitää syventää. EU on myös turvallisuusyhteisö, vaikka se ei ole puolustusliitto.

14. Mikä on kantanne puolustusvoimien rahoitukseen?

Sauli Ahvenjärvi: Kannatamme rahoitusmallia, jossa kasvatetaan puolustusmateriaalihankintoja aluksi 50 miljoonalla eurolla ja vaalikauden lopussa 150 miljoonalla eurolla. Tarvitaan uskottava puolustus.

15. Miten kasvavaan Venäjä-uhkaan voi tai pitää reagoida?

Päivi Räsänen: Avoimiin kahdenvälisiin suhteisiin kuuluu, että sanotaan suoraan Venäjälle, että se on toiminut väärin ja rikkonut kansainvälistä oikeutta vallatessaan Krimin ja harjoittaessaan sotatoimia Itä-Ukrainassa. Samaan aikaan arkisen yhteistyön Venäjä kanssa pitää jatkua esimerkiksi rajavalvonnassa, poliisitoiminnassa ja Itämeren suojelussa.

16. Pitääkö Suomessa lisätä verkkovalvontaa valtion turvallisuuden takia?

Sauli Ahvenjärvi: Verkkovalvontaa pitää lisätä tuntuvasti. Sen pitää olla samalla tasolla kuin esimerkiksi Ruotsissa.

17. Pitääkö maahanmuuttoa kasvattaa ja pitääkö luopua ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta?

Sauli Ahvenjärvi: Tarvitsemme maahanmuuttoa ja ulkomaista työvoimaa pitkällä aikavälillä. Tarveharkinnan poistamista voitaisiin harkita.

18. Mihin Suomi satsaa energiapolitiikassa ja miten torjutaan ilmastonmuutosta?

Asmo Maanselkä: Kristilliset ja konservatiiviset arvot edistävät huolenpitoa luonnosta.

19. Mikä on Suomen tärkein EU-politiikan tavoite 2015-2019?

Päivi Räsänen: Kehittää EU:ta itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä, joka ennen muuta kehittää sisämarkkinoita. Tavoite on, että suomalaiset yrittäjät menestyvät Euroopassa. Ei lisää integraatiota, mutta lisää yhteistyötä.

Lue koko YLE:n juttu (julkaistu YLE:n verkkosivuilla 15.4.): http://yle.fi/uutiset/vertaa_puolueita_tassa_heidan_ratkaisunsa_suomen_kohtalonkysymyksiin/7926075