–Mikäli sote-uudistus toteutuu pian vaalien jälkeen, se merkitsee useiden satojen miljoonien eurojen suuruisia säästöjä  vaalikauden loppuun mennessä, totesi Päivi Räsänen Iltasanomien Vaaligrillin tentissä.

Sukupuolineutraaliin avioliittolakiin liittyvän pakollisen alkutivaamisen jälkeen toimittajat Mika Koskinen ja Hellevi Mauno siirtyivät kysymään KD:n keinoista valtiontalouden tasapainottamiseksi.

–Olette lisäämässä rahaa puolustusvoimille, poliisi- ja rajavartiolaitokselle. Miten tämä mielestänne edesauttaa valtiontalouden tasapainottamista ja ehkäisee velkaantumista, tenttasivat toimittajat.

Viitaten sisäministeriössä omalla ministerikaudellaan toteutettuihin uudistuksiin ja niiden tuomiin pitkäkestoisiin säästöihin, Räsänen painotti säästötoimien lisäksi myös rakenteellisia uudistuksia. Esimerkkinä tästä hän mainitsi sote-hankkeen:

–Mikäli sote toteutuu heti vaalien jälkeen, kertyy siitä useiden satojen miljoonien eurojen säästöt ensi vaalikauden loppuun mennessä.

Räsänen muistutti myös KD:n vaaliohjelmaan kirjatuista valtiontalouden tasapainotustoimista, joiden avulla voidaan kerryttää säästöjä kaksi miljardia euroa.

Ehdotamme elinkeinonharjoittajille viiden prosentin kevennystä yritysverotukseen. Maataloustuottajien osalta tämä koskee 50 000 yrittäjää, joiden elinkeinon harjoittamista tämä parantaisi merkittävästi.

Muina tasapainottamisen keinoina hän nosti esiin muunmuassa haittaverojen korotuksen, tehottomista yritystuista leikkaamisen sekä kuntien velvotteiden vähentämisen, kuten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen nykyisestä.

Kysymykseen ruuan arvonlisäveron nostosta kuluneella hallituskaudella Räsänen totesi ruuan hintaan vaikuttavan myös muiden seikkojen, kuten maataloustuottajien verotuksen.

–Itse ehdotamme elinkeinon harjoittajille viiden prosentin kevennystä yritysverotukseen. Maataloustuottajien osalta tämä koskee 50 000 yrittäjää, joiden elinkeinon harjoittamiseen tämä olisi merkittävä parannus.

Päihdepolitiikkaa tentissä sivuttiin, kun Räsäseltä tiedusteltiin kantaa ratti- ja ruorijuopumuksen promillerajoihin ja niiden alentamiseen. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, joissa rattijuopumusraja on 0.2, Suomen osalta se on 0.5 promillea.

Räsänen säilyttäisi nykyisen promillerajamme, mutta harkitsisi lisäsanktioita alemman promillerajan juopumukseen syyllistyneille autoilijoille. Tällaisia voisivat Räsäsen mielestä olla rikesakko, poliisin antama muistutus tai määräaikainen ajokielto.

Risto Rasilainen