EU-parlamentti käsittelee päätöslauselmaa uudesta alkoholistrategiasta. Sillä halutaan edistää kansanterveyttä, lähtien alkoholiin ja alkoholikulttuuriin liittyvistä kansallisista eroista.

EU:n edellinen alkoholistrategia päättyi vuonna 2012. Uudessa päätöslausumaluonnoksessa tuodaan esille se, miten alkoholihaittojen kokonaiskustannukset Euroopassa nousevat lähes 156 miljardiin euroon. Alkoholi aiheuttaa EU:ssa vuosittain noin 120 000 ennenaikaista kuolemaa.

Suomessa puhutaan usein juomatapojemme ”eurooppalaistamisesta”. Tällä tarkoitetaan sekä ruokaviinikulttuurin yleistymistä että alkoholinkäytön arkipäiväistymistä.

Maailman terveysjärjestö WHO:n maakohtaiset tutkimusprofiilit kuitenkin kertovat, ettei mitään varsinaista ”eurooppalaista” juomatapaa oikeastaan ole edes olemassa.

Esimerkiksi kahden viinimaan, Italian ja Ranskan, juomatavat ja -määrät eroavat paljonkin toisistaan: jälkimmäisessä kulutus vuosina 2008-10 oli jokseenkin samalla tasolla Suomen kanssa, eli runsaat 12 litraa jokaista 15-vuotiasta asukasta kohden. Italiassa vastaava luku oli alle 7 litraa. WHO:n alkoholille menetettyjen elinvuosien viisiportaisella indeksillä Italia sijoittuu näin tasolle kaksi, Suomi ja Ranska sijalle viisi.

Alkoholinkulutuksen kehityksessä Suomi on seurannut pikemminkin itäeurooppalaista kuin läntisen Euroopan trendiä.

Juomamäärien ohella merkittävä haittatilastoihin vaikuttava ero liittyy humalajuomiseen. Humalahakuinen juomatapa lisää esimerkiksi työkyvyttömyysriskiä merkittävästi, vaikkei kyse olisikaan juomamäärillä mitattuna suurkulutuksesta. WHO:n tilastoissa alkoholia käyttävistä italialaisista vain 6,2 prosenttia sanoo juoneensa yli viisi annosta kerrallaan viimeisen kuukauden aikana. Ranskassa vadstaava osuus on 31, Suomessa 53,7 prosenttia.

Kulutuksen kehityksessä Suomi on seurannut pikemminkin itäeurooppalaista kuin läntisen Euroopan trendiä. Toisin kuin Euroopassa yleisesti, alkoholikulutuksemme on viime vuosiin asti ollut kasvussa, ei laskussa. Meillä omaksuttu arkijuomisen kulttuuri ei ole tullut korvaamaan perinteistä rankkaa viikonloppujuomista, vaan sen rinnalle ja päälle. Monin tavoin terveyttä kuormittava juomatapamme näkyy myös haittatilastoissa.

WHO:n haittaindekseissä Suomen kanssa samoilla tasoilla ovat muunmuassa Viro, Unkari ja Irlanti. Sen sijaan Ruotsissa alkoholia kulutetaan noin viidennes vähemmän kuin Suomessa.