Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen myönsi, että Kristillisdemokraattien tärkein tehtävä on nyt järjestö- ja kenttätyön vahvistaminen. Seuraava iskunpaikka on kuntavaaleissa.

Hallituspaikka jäi haaveeksi, mutta se ei yllättänyt Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsästä. Hän ei ollut kuullut hallitustunnustelija Juha Sipilästä enää tiistaisen eduskuntaryhmän tapaamisen jälkeen.

Hallitusvastuu myös kulutti lähestulkoon kaikkia siinä mukana olleita puolueita ja söi vaalitulosta. Meidän onkin nyt tärkeää kasvaa

Hieman ennen viittä tänään Räsänen sai kuitenkin Sipilältä viestin, jossa todettiin hallituspohja, joka aloittaa viralliset neuvottelut huomenna Smolnassa. Keskustan, perussuomalaisten ja Kokoomuksen joukkueet sovittelevat nyt tavoitteitaan yhteen, mutta Kristillisdemokraattien osana näyttää olevan rakentavan ja terävän oppositiopolitiikan luominen.

– Se on kunniakas tehtävä myös, Räsänen sanoi.

Oppositiossa Kristillisdemokraateille seuraa tekevät Sdp, Vasemmistoliitto, Vihreät ja Rkp.

Pettymystä on ilmassa. KD:n tilannekuva, tavoitteet ja ohjelma ovat erittäin hyvin linjassa pääministeripuolueeksi tähtäävän Keskustan kanssa. Räsäsen mukaan vaalitulos ratkaisi sen, ettei Kristillisdemokraatteja tarvittu mukaan. KD:n puheenjohtaja myönsi, että muut kantavat nyt vastuuta KD:n sijaan.

– Meidän ensisijainen tehtävä on nyt vahvistaa omaa järjestö- ja kenttäorganisaatiota. Seuraava iskunpaikka ovat kuntavaalit kahden vuoden kuluttua, hän analysoi.

Kulunut hallituskausi 2011-2015 näyttäytyykin juuri nyt Kristillisdemokraattien kulta-aikana, jolloin puolueella oli paljon kokoaan enemmän vaikutusvaltaa niin Euroopan kuin kotimaan politiikassa. Enimillään Kristillisdemokraattien poliittisessa työssä vaikutti yli 30 kokoaikaista työntekijää. Nyt määrä supistuu alle puoleen.

– Hallitusvastuu myös kulutti lähestulkoon kaikkia siinä mukana olleita puolueita ja söi vaalitulosta. Meidän onkin nyt tärkeää kasvaa, Räsänen sanoo.

Hän arvioi, että ilman yhteiskuntasopimusta ja Euroopan toiseksi hitaimmilla kasvuluvuilla tulevan hallituksen tehtävä ei ole yhtään edellistä helpompi. Kataisen ja Stubbin hallitukset sopeuttivat taloutta seitsemällä miljardilla ja liki samansuuruinen savotta on edessä nyt hallitusneuvotteluja käyvillä kumppanuksilla, Keskustalla, perussuomalaisilla ja Kokoomuksella.