Kun kaksi kolmesta tekniikan alan suomalaisesta korkeakoulutetusta työllistyy jo valmistumishetkellä, ulkomaalaisista näin on vain joka neljännen kohdalla.

Ulkomaalaistaustaisten vastavalmistuneiden heikompi työllistyminen merkitsee heidän osaamisensa hyödyntämättä jäämistä.

–Korkeakoulutamme ulkomaalaisia osaajia. On hölmöä olla hyödyntämättä heitä yrityksissä ja laajemmin yhteiskunnassa, sanoo Tekniikan akateemisten eli TEKin koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Jari Jokinen.

Syitä vallitsevaan tilanteeseen ovat TEKin ja eri yliopistojen kyselytutkimuksen mukaan ulkomaalaisten vähäinen työkokemus ja työelämäkontaktit, heikko kielitaito ja paikallisten verkostojen puute.

TEKin asiantuntija Pirre Hyötysen mukaan ulkomaalaisten vastavalmistuneiden työllistymiseksi on olemassa keinoja, joilla tilannetta voidaan parantaa.

–Yritysten kannattaa palkata työntekijöitä ja harjoittelijoita nykyistä ennakkoluulottomammin, esimerkiksi suomen kielen täydellistä osaamista ei aina tarvitse edellyttää.

Verkottuminen, työelämäkontaktit ja suomen kielen opiskelu ovat keinoja parantaa ulkomaalaisten, korkeakoulusta valmistuneiden työllistymistä.

–Ilman verkostoja ja pelkillä tutkintopapereilla ei Suomessa työllisty. Ulkomaalaisten opiskelijoiden tulisikin rohkeasti hakeutua omista porukoistaan suomalaisopiskelijoiden pariin, opiskella suomen kieltä ja kulttuuria, hankkia työkokemusta jo opiskeluaikana.

Myös yliopistojen tulisi tukea voimakkaammin ulkomaalaisten sopeutumista . Opetukseen olisi lisättävä uraohjausta, työelämäkontakteja ja tiimityötä suomalaisten opiskelijoiden kanssa.

Eräs keino nykytilanteen korjaamiseksi olisi mahdollistaa ulkomaalaisille vastavalmistuneille TE-toimistojen työllistymispalveluiden nykyistä parempi hyödyntäminen.