– Tästä ei tule hyvää jälkeä. Kritisoin sekä ajoitusta että mitoitusta.
Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtajana tämän vuoden loppuun jatkava Kristillisdemokraattien Jouko Jääskeläinen katselee murheellisena kehitysyhteistyövarojen rajua leikkausta.

Kristillisdemokraattien Jouko Jääskeläinen toimii parlamentaarisen kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtajana nelivuotiskauden, joka päättyy tämän vuoden lopussa.

Suomi käytti 2014 kehitysyhteistyöhön 1,232 miljardia euroa.

– Se on optimistisesti laskettuna noin 0,60 % bruttokansantulosta, Jääskeläinen toteaa.

Tänä vuonna 2015 valtion talousarvion mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat 997 miljoonaa euroa.

Tuore trio-hallitus kohdisti jättileikkauksen kehitysyhteistyövaroihin. Tätä osattiin pelätäkin, sillä tiedossa olivat perussuomalaisten kaavailut kehitysyhteistyön rajusta karsimisesta. Nyt kehitysyhteistyöstä lähtee 200 miljoonaa ja 100 miljoonaa muutetaan lainamuotoiseksi. Säästöä valtion budjettiin saadaan 300 miljoonaa euroa.

Kristillisdemokraatit ovat pitäneet tavoitteena kehitysyhteistyövarojen nostamista 0,7 prosentin talolle kansantulosta.

Haaveet nollaseiskasta saadaan Jääskeläisen mukaan nyt heittää. Hätääkärsiville lähimmäisille ei nykyhallitukselta riitä myötätuntoa entiseen malliin.

– Tälle vuodelle leikattiin jo sen verran, että suurinpiirtein ollaan tasossa 0,56. Uudet leikkaukset merkinnevät, että Suomen tuki jää 0,46 prosentin paikkeille.

Kyllä tämä leikkaus on eettisesti kestämätön.

– Ei tästä hyvä maku jää. Kritisoin sekä mitoitusta että ajoitusta, Jouko Jääskeläinen toteaa.

– Suurimmalle osalle kehitysyhteistyövaroista on jo käyttötarkoitus olemassa. Lisäksi kehitysyhteistyöjärjestöjen työstä leikkautuu suuri osa, ellei sitten järjestöjä kohtaan osoitettu sympatia jotenkin pääse suojelemaan tätä osuutta.

Miten tämä 200 miljoonaa kohdistetaan jo vuoteen 2016, jossa on meneillään olevia projekteja, siellä on rahaa tuleville vuosille, 3-4-vuotisia projekteja, sitoumuksia kansainväliseen yhteistyöhön, sovittuja rahoja tuleviin projekteihin:

– Suurimmalle osalle sovituista rahoista on jo käyttötarkoitus olemassa. Kun valmiisiin suunnitelmiin lyödään viidesosan tai kuudesosan leikkaus, on muutos kohtuuton.

Ruotsi ja Norja ovat olleet kehitysyhteistyöhön paljon avokätisempiä antajia kuin Suomi. Moni kehitysyhteistyön puolustaja kysyy, ovatko naapurimaamme köyhtyneet antaessaan apua.

– Naapureillamme menee paremmin kuin meillä. Kyllä tämä leikkaus on eettisesti kestämätön, Jääskeläinen summaa.