Suomalaiseen tutkimusaineistoon perustuvassa selvityksessä havaittiin joidenkin keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden voivan lisätä henkirikokseen syyllistymisen riskiä. Näin oli etenkin kipulääkkeiden ja bentsodiatsepiinien osalta.

Maailmalla lajissaan ensimmäisen kartoituksen tehneen professori Jari Tiihosen tutkimusryhmä analysoi lähes tuhannen henkirikokseen syyllistyneen reseptilääkkeiden käyttöä. Kimmokkeena tutkimukselle on ollut viime aikojen runsas julkinen keskustelu eritoten nuorten tekemistä joukkosurmista niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa. Niiden laukaisevana tekijänä on toistuvasti nähty rikoksen tekijöiden käyttämä masennuslääkitys. Asian saama julkisuus onkin jo saattanut professori Tiihosen mukaan vaikuttaa lääkkeenmääräämiskäytäntöihin,

Tutkimusryhmän saamien tulosten mukaan psykoosilääkkeiden osalta ei ollut havaittavissa henkirikosriskin lisäystä. Sen sijaan masennuslääkkeiden käytön osalta todettiin lievästi kohonnut eli 31 prosentin lisääntynyt riski. Bentsodiatsepiinien eli ahdistus- ja unilääkkeiden kohdalla riski oli selvästi kohonnut (+ 45 prosenttia), ja kaikkein korkein opiaattikipulääkkeiden (+ 92 prosenttia) sekä tulehduskipulääkkeiden osalta (+ 206 prosenttia). Riskin kohoaminen esimerkiksi sadalla prosentilla tarkoittaa sen kaksinkertaistumista.

Alle 26-vuotiailla käyttäjillä korkein  henkirikosriski liittyi opiaattikipulääkkeisiin (+ 92%) ja tulehduskipulääkkeisiin (+ 206%).

Määrätty bentsodiatsepiinihoito oli yleensä hyvin suuriannoksista sekä pitkäkestoista. Bentsodiatsepiineillä on taipumus heikentää impulssikontrollia, ja kipulääkkeiden on jo aiemmin havaittu vaikuttavan tunteiden säätelyyn. Bentsodiatsepiinien sekä vahvojen kipulääkkeiden määräämisessä päihderiippuvaisille tulisi noudattaa varovaisuutta.

Tutkimus on julkaistu uusimman World Psychiatry-lehden verkkoversiossa osoitteessa DOI 10. 1002/wps.20220.