Tiina Antturi pohti millaista olisi hylätä bisnesmaailma ja siirtyä korporaatiosta yhdistykseen. Toisessa vaakakupissa oli tuttu ja turvallinen, toisessa uudet haasteet ja auttamistyön merkityksellisyys. Se, että World Visionin toiminnanjohtajana aloittaessaan hänellä olisivat ensimmäiseksi vastassa henkilökunnan karsiminen ja hurja säästökuuri, tuli melkoisena yllätyksenä.

Keväällä Microsoftin myyntijohtaja Tiina Antturi, 50, pohti yritysmaailman jättämistä ja World Visionin toiminnanjohtajuutta. Hän oli istunut kummitoiminnastaan tunnetun kehitysyhteistyöjärjestön hallituksessa neljä vuotta. Mahdettaisiinko hänet valita Suomen World Visionin johtoon?

Puntarissa olivat tuttu ja turvallinen bisnesmaailma. Toisessa vaakakupissa oli se merkityksellisyys, jonka hän oli imenyt itseensä jo äidinmaidossa: ”Mitä te olette tehneet yhdelle näistä pienimmistä.”

Löytyyköhän meiltä suomalaisilta sydäntä paikata se vaje, jonka hallituksen kehitysyhteistyövarojen leikkaukset synnyttivät?

World Visionin tulevan toiminnanjohtajan valintaprosessi osui samaan aikaan Suomen keväisten hallitusneuvottelujen kanssa. Sipilän hallitus ei enää pyrkinyt kehitysyhteistyömäärärahojen säilyttämiseen ennallaan tai nostamiseen, vaan leikkasi niitä isosti.

Antturi tuli valituksi. Iloon sekoittui myös muita tunteita. Elokuussa ilmoitettiin, että World Vision aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat koko 40 hengen henkilöstöä.

– Olen HR-osastoilla toimiessani käynyt raskaita yt-neuvotteluja ja irtisanonut ihmisiä. Nyt lähden vetämään tärkeää auttamistyötä  – ja joudun ensitöikseni sopeuttamaan taloutta irtisanomalla henkilökuntaa ja ajamalla projekteja alas, Antturi huokaa.

Antturin CV paljastaa, että hän on uratykki. Johtajuudet Oraclella, Trainers Housella, Digitalla ja Microsoftilla ovat kasvattaneet kvarttaaliprässin kestävän moniosaajan. On siedettävä epämukavuutta, vaihtelevia työaikoja ja järjetön määrä matkapäiviä. Vapaa-ajalla on käytävä sähköpostissa tarkistamassa, pärjääkö korporaatio ilman häntä vaiko ei.

Apuna ovat olleet rempseä luonne ja musta huumori. Siviilipuolelta tulevat voimavarat ovat tärkeät: oma kristillinen vakaumus sekä perhe, jossa on kirkkoherra-aviomies Arto Antturi, kolme tytärtä ja pikku-Leo, ensimmäinen lapsenlapsi.

– Ei tämä talouden kurjuus ole uutta. Olenhan ollut jo vuosia tilanteessa, jossa on pitänyt ’Do More With Less’, eli pienenevistä resursseista on pitänyt vetää irti aina vain isommat tehot, Antturi naurahtaa.

Tiina Antturilta on kysytty, miksi hän juuri nyt jättää uransa bisneksessä ja lähtee kansalaisjärjestön johtoon.

– Sen osaamisen, minkä olen bisneksestä saanut, laitan nyt ihan oikeaan käytäntöön ja täytäntöön tässä tilanteessa, Antturi vastaa.

– World Visionilla on kehitysyhteistyöosaamista ja ohjelmaosaamista.

– Aion tehdä parhaani sen  eteen, että täällä Suomessa oleva osuus tehdään erittäin tehokkaaksi. Meidän on pakko tehdä pienemmällä rahalla enemmän asioita, että voidaan suurempi osa siirtää ohjelmiin, Antturi miettii.

Antturi on opettanut bisnesmaailmassa ”Purpose Driven” -elämäntapaa ja merkitysjohtamista.

– Jokainen haluaa ymmärtää, mikä merkitys omalla työllä on.

Perussa vieraillessaan hänen muistiinsa piirtyivät lähtemättömästi toivottomasta tilanteesta pelastetut lapset. Nämä olivat saaneet elämäänsä hellyyttä ja sosiaalista hyväksyntää. He olivat varttuneet koulukypsiksi.

– Koulutuksen myötä heillä on  paljon enemmän mahdollisuuksia pärjätä ja hankkia osaamisen alueita itselleen. Tästä voi lähteä menestymisen kierre ylöspäin.

Antturi kertoo, että muuten heille olisi ollut varattuna tuhon kierre: prostituutio, kaivostyöläisen kolkkous,  alkoholismi ja muut päihderiippuvuudet.

Antturi siirtyy World Visioniin Microsoftin myyntijohtajan paikalta. Hän on vastannut Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueella globaalien asiakkuuksien johtamisesta.

– Huomasin yhä useammin ajattelevani, että haluan työelämäni viimeiset vuosikymmenet hyödyntää urani oppimiskokemukset merkityksellisissä tehtävissä.

–  Minulle tämä on arvokysymys. Mitä olen tehnyt sille pienimmälle, olenko vaatettanut, olenko ruokkinut nälkäistä.

Yli puolet World Visionin reilun 10 miljoonan budjetista on tullut julkisesta rahoituksesta. Yksityislahjoittajat ovat pitäneet huolta kummitoiminnasta. Projekteja ja kummilapsia on Ugandassa, Keniassa, Sri Lankassa, Intiassa, Kolumbiassa ja Perussa.

– 13 000 kummia kantaa yksityispuolesta vastuun, mistä olemme äärimmäisen kiitollisia.

– Haluamme suojella niitä, jotka ovat täysin riippuvaisia avustamme. Meidän tehtävä on ensisijaistaa toisen tarpeet, Antturi miettii.

– Jos meitä ei tunnisteta kristityiksi siitä, miten me kohtaamme ja kohtelemme heikompaa, olemme epäonnistuneet.

Tiina Antturi iloitsee World Visionin hyvistä innovaatioista, joilla pystytään parantamaan elinoloja, hygieniaa ja infraa kehitysmaissa.

– Nämä kansalaisjärjestöt kuten World Vision, Plan ja Fida, työskentelevät toivon toimialalla.

– Maailmassa on paljon enemmän toivoa silloin, kun on ihmisiä, jotka jaksavat tehdä konkreettisia tekoja ja jotka uskaltavat nähdä toivon epätoivon yli.

Tällä viikolla Antturi pyöräilee uudelle työpaikalleen ja käärii hihat. On lähdettävä säästämään ja supistamaan. Rahoituksesta katoaa ainakin 2,4 miljoonaa euroa.

– Poliittisille päätöksille en voi mitään. En anna niiden lannistaa.

– Löytyyköhän meiltä suomalaisilta sydäntä paikata se vaje, jonka hallituksen kehitysyhteistyövarojen leikkaukset synnyttivät?

Hän näki Perun-matkallaan slummin vapaaehtoistyöntekijöitä Limassa.

– He lähtivät varhain aamulla tekemään kodinhoitotyötä. Myöhään illalla he kipusivat takaisin, mutta lähtivät vielä vapaaehtoistyöhön auttajiksi.

– Heitä kannatteli lähimmäisen rakkaus. He sanoivat minulle, että toisen auttamisesta tulee niin paljon parempi mieli itselle, Antturi sanoo.

– Joskus ihminen voi tulla niin itsekkääksi, ettei pysty keskittymään mihinkään muuhun kuin itseensä. Silloin on mahdotonta auttaa ketään toista.

Peru jätti lähtemättömän jälken Tiina Antturiin hänen vieraillessaan siellä. Tiina Antturi perusti pop up -kuoron  50-vuotisjuhlavuotensa  kunniaksi. Ystävistä, työkavereista ja tutuista koostuvaa 30-henkistä IsoHali-naiskuoroa johtaa Hanna-Maria Helenius. IsoHali pitää hyväntekeväisyyskonsertin Suomen World Visionin Perun-työn tukemiseksi  Pitäjänmäen kirkossa 11. lokakuuta klo 15.

Suomen World Vision on lasten elinoloja ja oikeuksia edistävä kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö ja itsenäinen osa maailman suurinta kummilapsijärjestöä World Visionia. Kansainvälisesti World Visionin avun piirissä on 100 miljoonaa ihmistä. Suomen World Vision on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö, ja suomalaisten rahoittamia hankkeita on kuudessa maassa:  Keniassa, Ugandassa, Perussa, Kolumbiassa, Intiassa ja Sri Lankassa.

worldvision.fi

Suomi sitoutui kehitysyhteistyön 0,7 %:n tavoitteeseen

Vuonna 1970 Yhdistyneiden kansakuntien 25-vuotisjuhlaistunnossa OECD:n jäsenmaat sopivat pyrkimyksestä antaa kehitysapua 0,7% BKTL:sta. Vuonna 2012 tavoitteeseen ylsi ainoastaan viisi kehitysyhteistyökomiteaan kuuluvaa valtiota: Luxemburg, Ruotsi, Norja ja Tanska. Tavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2015 mennessä ovat sitoutuneet kaikki OECD:n jäsenvaltiot Yhdysvaltoja ja Sveitsiä lukuun ottamatta. Tavoite on myös osa YK:n vuosituhattavoitteiden strategiaa.

Kehitysyhteistyöjärjestöt
kovien supistusten edessä

• Lastenoikeusjärjestö Plan Suomi aloitti yt-neuvottelut viime viikolla. Ne koskevat koko henkilöstöä eli noin 50:ttä työntekijää. Mahdolliset irtisanomiset tarkoittavat enintään 20 henkilötyövuotta. Plan Suomen mukaan järjestö joutuu jättämään kesken kokonaisia kehitysohjelmia. Lisäksi järjestö arvioi 180 000 lapsen putoavan Plan Suomen avun ulkopuolelle.
• Lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida International ry aloittaa yt-neuvottelut, joiden piiriin kuuluvat Fidan ulkomaanhenkilöstö ja Helsingissä sijaitsevan pääkonttorin henkilöstö eli kaikkiaan 110 tehtävää. Fida lähetystorit eivät kuulu yt-neuvottelujen piiriin.  Neuvotteluissa etsitään neljän miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Vähennystarve on noin 30 henkilöä.
• Kehitysyhteistyöjärjestö Suomen World Vision joutuu aloittamaan yt-neuvottelut kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi. Hallituksen ilmoittama 43 prosentin leikkaus kehitysyhteistyövaroihin tarkoittaa World Visionille vähintään 2,4 miljoonan euron säästötarvetta. Yt-neuvottelut koskevat koko 40 hengen henkilöstöä, ja irtisanottavien määräksi arvioidaan korkeintaan 20 henkeä.