Keski-iässä toivottomuuden tunteita kokevilla on lähes kolminkertainen riski sairastua myöhemmin dementiaan kuin muilla, osoittaa juuri julkaistu Itä-Suomen yliopiston ja Karoliinisen instituutin tutkimus. Tulokset julkaistiin arvostetussa PLOS ONE -lehdessä 13. lokakuuta.

Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että masennusoireet ovat muistisairailla tavallisempia kuin muilla. Syy- ja seuraussuhteesta on esitetty vastakkaisia tulkintoja. On ajateltu, että masennusoireet voivat olla osa muistisairautta, mutta toisaalta masennus saattaa olla myös yksi syy dementiaan sairastumisen taustalla.

Itä-Suomen yliopiston ja Karoliinisen instituutin tuore tutkimus osoitti, että toivottomuuden tunteet ovat dementiaan sairastuvilla yleisempiä kuin muilla jo 20 vuotta ennen muistisairauden toteamista.

Masennusoireet voivat olla osa muistisairautta, mutta toisaalta masennus saattaa olla myös yksi syy dementiaan sairastumisen taustalla.

Tulokset vahvistavat käsitystä, että jo keski-iässä koetut negatiiviset tunteet voivat vaikuttaa myöhempään muistisairauksien riskiin. Henkilöillä, jotka kokivat keski-iässä enemmän toivottomuuden tunteita kuin muut, oli lähes kolme kertaa suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin kuin muilla, vaikka huomioon otettiin muita dementiariskiin vaikuttavia tekijöitä, kuten ikä, kohonnut verenpaine, geneettiset tekijät, sukupuoli ja painoindeksi.

Keski-iän toivottomuuden tunteiden yhteys riskiin säilyi merkittävänä myöhemmin koetuista masennusoireista ja toivottomuuden tunteista riippumatta.

Tutkimus osoitti myös, että henkilöillä, joilla on Alzheimerin taudin tärkein geneettinen riskitekijä, ApoE4-genotyyppi, toivottomuuden tunteet ovat keski-iässä yleisempiä kuin muilla.

Ainutlaatuisen pitkäkestoiseen, 20 vuotta kestäneeseen seurantatutkimukseen osallistui 1409 itäsuomalaista henkilöä, jotka olivat edustava otos ikäisestään väestöstä. Keski-iän jälkeen toivottomuuden tunteita selvitettiin tutkittavilta uudestaan jo ennen mahdollisen muistisairauden toteamista.

Negatiivisten tunteiden vaikutusta dementiariskiin selvitettiin samanlaisella tutkimusasetelmalla myös kahdessa amerikkalaisessa väestötutkimuksessa, joihin sisältyi useita seurantamittauksia. Näissä tutkimuksissa havaittiin, etteivät masennusoireet juuri lisääntyneet seurannan aikana, vaan dementiaan sairastuvilla niitä oli enemmän kuin muilla sekä seurannan alussa että lopussa. Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että negatiiviset tunteet voivat lisätä dementian riskiä.

Tutkimuksen toteuttivat professori Hilkka Soininen Itä-Suomen yliopistosta, tutkimusjohtaja, professori Miia Kivipelto Itä-Suomen yliopistosta ja Karoliinisesta instituutista sekä professori Bengt Winblad ja tutkijakoulutettava Krister Håkansson Karoliinisesta instituutista.