Pohjoismaiden neuvoston kokous alkamassa – ei yhteisymmärrystä pakolaistilanteen ratkaisemisesta
27.10.2015 klo 15:03
Ulkomaat
Kristiina Kunnas
Talouskriisistä toipuneen Islannin ylpeys, vuonna 2011 vihitty musiikki- ja kongressitalo Harpa (Harppu) on Pohjoismaiden neuvoston 67. istunnon kokouspaikka. Harpan on piirtänyt maineikas tanskalainen arkkitehtitoimisto Henning Larsen yhteistyössä tanskalais-islantilaisen taiteilijan Olafur Eliassonin kanssa. Lasisessa julkisivussa tanssivat iltaisin upeat led-valaistukset. (Kuva Kristiina Kunnas)
Pohjoismaiden neuvoston istuntoa leimaa tänä vuonna Eurooppaa ja Pohjolaa koetteleva pakolaistulva. Pohjoismaiden neuvoston kokous alkaa Reykjavikissa myöhään iltapäivällä tiistaina.
Pohjoismaiden neuvoston varsinainen istunto alkaa tänään tiistaina iltapäivällä Reykjavikin Harpassa. Talouskriisistä toipuneen Islannin ylpeys, vuonna 2011 vihitty musiikki- ja kongressitalo täyttyy pohjoismaisista valtuuskunnista, ministereistä, vieraista ja virkamiehistä, sekä tämän illan kulttuuripalkintojen vastaanottajista.
Juuri kokouksen alkaessa varmistui, että Välimeren rantamaihin on tullut jo 700 000 pakolaista tämän vuoden aikana.
Myös Pohjoismaat ovat joutuneet kuluvan syksyn aikana täysin uuteen tilanteeseen pakolaisvyöryn kanssa.
Myös rajojen valvonnasta oli kahta vastakkaista mielipidettä: osan mielestä rajat pitäisi avata, toisten mielestä valvontaa tiukentaa.
Eilen illansuussa pidettiin ylimääräinen istuntotapahtuma, jossa pyrittiin selvittämään Pohjoismaiden pakolaistilannetta.
Alustajina olleiden asiantuntijoiden selkeänä suosituksena oli se, että Pohjoismaat etsisivät ratkaisuja yhdessä.
Salin keskustelu osoitti sen, että minkäänlaista yhteisymmärrystä pakolaistilanteen käsittelyyn ei ole.
Osa poliitikoista oli sitä mieltä, että jopa paperittomat maahanmuuttajat pitäisi voida integroida yhteiskuntaan. Toisten mielestä turvapaikkajärjestelmä kaipaisi reilua kiristämistä. Myös rajojen valvonnasta oli kahta vastakkaista mielipidettä: osan mielestä rajat pitäisi avata, toisten mielestä valvontaa tiukentaa.
Pohjoismaiden suurin pakolaisten vastaanottaja on Ruotsi, jota kiiteltiin hyvänä esimerkkinä. Täysin vastakkaista kantaa edustivat ne, joiden mukaan Ruotsin tie on uhka koko pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle. Tätä mieltä oli myös yksi ruotsalainen edustaja.
– Tilanne on meille jo nyt aivan kestämätön, ja meillä tapahtuu paljon eriytymistä. Miksi siltä suljetaan silmät, kysyi ruotsalaispoliitikko.
KD-lehti osallistuu kokoukseen Islannin Reykjavikissa. Tällä kertaa Suomen valtuuskunnassa ei ole ainuttakaan Kristillisdemokraattien kansanedustajaa. Suomesta mukana on 18 kansanedustajaa, Ahvenanmaalta lisäksi kaksi edustajaa.
Suomen valtuuskuntaa johtaa perussuomalaisten Juho Eerola. Eerola herätti huomiota tiistaiaamun lehdistötilaisuudessa vaatimalla valtionrajojen tiukempaa valvontaa.