Euroopan parlamentti haluaa uusia vaalijärjestelmän siten, että kansalaiset voisivat äänestää komission puheenjohtajaa ja EU:n laajuisia listoja jo vuonna 2019.

Euroopan parlamentti haluaa uusia vaalijärjestelmän siten, että kansalaiset voisivat äänestää komission puheenjohtajaa ja EU:n laajuisia listoja jo vuonna 2019. Keskiviikkona hyväksytyn esityksen 2 a artiklan mukaan ”Neuvosto päättää yksimielisesti sellaisen yhteisen vaalipiirin perustamisesta, jossa kunkin poliittisen perheen nimittämä komission puheenjohtajaehdokas asetetaan vaalipiirin listojen kärkeen”. 

KD vastusti jo aiempia esityksiä viime vaalikaudella muiden muassa sen takia, että silloin pienten jäsenmaiden edustus Euroopan parlamentissa heikkenisi

Ajatus on, että kansalainen voisi äänestää yhtä ehdokasta sekä kansalliselta että eurooppalaiselta listalta. Myöhempien neuvottelujen varaan jää kuinka monta meppiä valittaisiin yhteiseurooppalaiselta listalta.

Esityksen olivat valmistelleet kahden suurimman ryhmän mepit Danuta Hübner (EPP) ja Jo Leinen (SD). Leinen toivoo, että aluksi valittaisiin yhteislistalta 75 meppiä.

Euroopan parlamentissa on ollut pitkäaikainen pyrkimys perustaa yhteiseurooppalainen lista. KD vastusti jo aiempia esityksiä viime vaalikaudella muiden muassa sen takia, että silloin pienten jäsenmaiden edustus Euroopan parlamentissa heikkenisi, koska yhteislistoilla parhaiten pärjäisivät ehdokkaat jäsenmaista, joissa on suuri väestöpohja.

Euroopan parlamentti päätti keskiviikkona esityksestään äänin 315 puolesta, 234 vastaan ja 55 pidättäytyi. Suomalaisista esityksen puolesta äänestivät Torvalds (Rkp, ALDE), Pietikäinen (Kok, EPP), Virkkunen (Kok, EPP), Jaakonsaari (Sdp, SD) ja Kumpula-Natri (Sdp, SD). Vastaan äänestivät Takkula (Kesk, ALDE), Väyrynen (Kesk,ALDE), Halla-aho (Ps, ECR), Ruohonen-Lerner (Ps, ECR) ja Hautala (Vihr, Verts/ALE). Kyllönen (Vas, GUE/NGL) äänesti tyhjää. Sarvamaa ja Jäätteenmäki olivat poissa.

Parlamentin esityksessä halutaan muitakin muutoksia, 16 vuoden äänestysikärajaa, äänestyslistat jo 12 viikkoa ennen vaaleja, isoihin jäsenmaihin 3-5% äänikynnyksiä ”pirstaloitumisen” ehkäisemiseksi, Euroopan tason vaaliviranomaista, tietojen vaihtoa kaksoiskansalaisista etteivät he voisi äänestää kahdessa jäsenmaassa, ja lisäksi toivotaan, että Euroopan tason poliittisten puolueiden näkyvyyttä lisätään mainonnassa ja televisiossa ja sisällyttämällä niiden nimet ja logot äänestyslipukkeisiin.

Esitystä aletaan käsitellä ensi viikolla Luxemburgin johtamassa jäsenmaiden neuvostossa. Vaalilain muutos vaatii yksimielisyyden, eli yksikin jäsenmaa voi ehdotuksen kaataa.