Historiallisen laajaan tapahtumaan kokoontui kirkkokuntien edustajia lähes 70 maasta.

Kristittyihin kohdistuva lisääntynyt epäoikeudenmukaisuus, vaino ja väkivalta kokosi yhteen kirkkokuntien edustajat neuvottelemaan, rukoilemaan ja antamaan tukensa niille, jotka juuri nyt kärsivät vainoista. Historiallisen laajaan tapahtumaan kokoontui kirkkokuntien ja järjestöjen edustajia lähes 70 maasta.

Olemme eläneet rauhan tyyssijassa, mutta nyt tilanne on toinen. Islamistit pyrkivät lisäämään vaikutusvaltaansa niin talouden kuin politiikan alueella sekä käyttämään väkivaltaa. Jos tämä jatkuu, on Kenia tulevaisuudessa islamilainen maa.

Tapahtuma pidettiin 1.–5. marraskuuta Albanian Tiranassa. Albaniassa kaikki uskonnon harjoittaminen oli valtiovallan systemaattisen vainon kohteena vuodesta 1945 vuoteen 1990.

Yhteensä 160 osanottajaa keskustelivat aiheesta ”Syrjintä, vainot, marttyyrius: Kristusta seuraamassa yhdessä”. Osanottajista puolet edusti vainottuja seurakuntia Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa. Edustus oli järjestetty siten, että puolet osanottajista edusti vanhoja kirkkokuntia ja puolet uusia karismaattisia ja helluntailaisia kirkkoja.

Tervetulopuheenvuorossaan Tiranan, Dürresin ja Albanian arkkipiispa Anastasios määritteli vainojen raamatullista alkuperää.

– Jouduttuaan vainotuksi Jeesus itse turvasi aina Isäänsä, joka oli hänet lähettänyt ja oli aina hänen kanssaan. Jeesus asetti edellytyksenä aidoille seuraajilleen, että he olisivat valmiita uhrauksiin. Rististä tuli kristityn tunnistettavin symboli yhdessä ylösnousemuksen kanssa. Risti muodosti kristillisen seurakunnan DNA:n, Anatasios totesi.

Kardinaali Koch esitti paavi Franciscuksen tervehdyksen ja sanoi:

– Ajattelen suurella surulla kristittyihin kohdistuvaa lisääntyvää syrjintää ja vainoa Lähi-idässä, Afrikassa, Aasiassa ja muualla. Kristuksen seuraaminen, jopa verensä vuodattaminen, on tullut kristittyjen yhteiseksi kokemukseksi.

– Yhteydenpidossani vainottujen kristittyjen kanssa olen havainnut suurimmaksi pelonaiheeksi sen, että he joutuvat kärsimään yksin, että heidät unohdetaan, sanoi Open Doors -järjestön johtaja Ronald Boyd-Macmillan.

Samoilla linjoilla oli Ruotsin helluntaiherätyksen edustaja ja Ljus i öster -järjestön lähetysjohtaja Rauli Lehtonen, joka puheenvuorossaan otti rohkeasti esille konkreettisia toimia, joita on jo aiemmin kokeiltu Neuvostoliiton vainojen aikana.

– Emme saa unohtaa siskojamme ja veljiämme vainojen keskellä. Käymmekö katsomassa heitä, kun he ovat vankilassa, toimitammeko heille ruokaa kun he ovat nälässä? Pohjoismaissa oli 1970–80 -luvuilla konkreettinen verkosto, jonka kautta tiesimme jokaisen Neuvostoliitossa uskonsa tähden vangitun ja perheenjäsenen nimen. Pystyimme kulkemaan heidän rinnallaan, Lehtonen kertoi.

Pakistanin, Intian, Irakin, Syyrian, Kenian, Nigerian ja Algerian edustajat kertoivat yksityiskohtaisesti siitä kuinka vainot ovat viime vuosina lisääntyneet etenkin ääri-islamilaisuuden saadessa vaikutusvaltaa. Asiaa pohdittiin itsekriittisesti: myös muiden uskontokuntien keskinäiset erimielisyydet ja vainot olivat esillä, samoin kuin kristittyjen toisiinsa kohdistama syrjintä.

Kenialainen edustaja Connie Kivuti listasi joukon konkreettisia hyökkäyksiä kristittyjä kohtaan viimeiseltä viideltä vuodelta. Esimerkiksi viime pääsiäisenä terroristit tappoivat 147 nuorta opiskelijaa Garissassa.

– Olemme eläneet rauhan tyyssijassa, mutta nyt tilanne on toinen. Islamistit pyrkivät lisäämään vaikutusvaltaansa niin talouden kuin politiikan alueella sekä käyttämään väkivaltaa. Jos tämä jatkuu, on Kenia tulevaisuudessa islamilainen maa, Kivuti sanoi.

Loppulausunnossaan kirkkokuntien johtajat katuivat ja pyysivät anteeksi aikaa, jolloin kristityt olivat vainonneet toisiaan ja muita uskonnollisia yhteisöjä. Lisäksi he kehottivat kristittyjä kuuntelemaan, rukoilemaan, puhumaan ja tekemään enemmän vainottujen hyväksi.

Kokous kehotti kaikkia valtioita kunnioittamaan uskonnon ja uskomisen vapautta perustavanlaatuisena ihmisoikeutena. Järjestöjä rohkaistiin kanssakäymiseen muiden uskontojen edustajien kanssa sekä puolustamaan vainottuja.

Tiranan historialliseksi luonnehdittu tapaaminen oli modernin historian ensimmäinen, jossa koko kristikunnan laaja edustus kokoontui kuuntelemaan ja oppimaan niiltä, joita vainotaan ja syrjitään. Kokouksen järjesti Global Christian Forum, jota tukivat Paavillisen kristittyjen ykseyden edistämisen neuvosto (Vatikaani), Kirkkojen maailmanneuvosto, Maailman Evankelinen allianssi ja Maailman helluntaiyhteisö, PWF.