Kristillisdemokraattien Sari Essayah’n lakialoite lapseen kohdistuvan seksuaalirikoksen vanhentumissäännön uudistuksesta tuli eduskunnan käsittelyyn. Essayah ehdottaa  muutosta niin, että syyteoikeus vanhenisi uhrin täytettyä 38 vuotta.

– Suurimman ongelman muodostavatkin juuri pienimpiin lapsiin kohdistuneiden törkeiden seksuaalirikosten liian nopeat vanhenemisajat, muistuttaa kansanedustaja Sari Essayah’n lakialoite.

Essayah’n aloitteessa ehdotetaan rikoslain vanhentumissäädöksiä uudistettavaksi siten, että syyteoikeus vanhenee uhrin täytettyä 38 vuotta, jos kysymyksessä on törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Sama koskee kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön kohdistunutta raiskausta, törkeää raiskausta, pakottamista sukupuoliyhteyteen, pakottamista seksuaaliseen tekoon, seksuaalista hyväksikäyttöä, paritusta, törkeää paritusta, ihmiskauppaa ja törkeää ihmiskauppaa.

Lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa on tyypillistä, että uhri tuntee häpeää ja syyllisyyttä tapahtuneesta, kun taas todellinen syyllinen, rikoksen tekijä saattaa selittää asiat itselleen suotuisasti.

Tällä hetkellä törkeiden seksuaalirikosten syyteoikeudet vanhenevat 20 vuodessa, kuitenkin siis aikaisintaan uhrin täyttäessä 28 vuotta. Vuonna 2011 pidennetyn vanhenemisajan piiriin tulivat myös lapsiin kohdistuvat ihmiskauppa- ja paritusrikokset sekä prostituutioon houkutteleminen.

– On sanottu, että törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö on murha, josta jää henkiin. Tekijä on usein lapselle tuttu ja läheinen aikuinen, joka voi manipuloida uhrin vaikenemaan. Lapselle on luonnollista rikoksen täydellinen torjunta ja poissulkeminen mielestä, Essayah muistuttaa.

– Lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa on tyypillistä, että uhri tuntee häpeää ja syyllisyyttä tapahtuneesta, kun taas todellinen syyllinen, rikoksen tekijä saattaa selittää asiat itselleen suotuisasti. Tästä syystä rikokset saattavat nousta pintaan vasta uhrin myöhemmissä elämänvaiheissa, esimerkiksi oman vanhemmuuden kautta, ja herää voimakas tarve asian selvittämiselle.

Sari Essayah pääsi esittelemään lakialoitteensa eduskunnassa iltayöllä torstaina. Istuntoja on päätetty jatkaa ennen joulua aina siihen asti, että kaikki keskustelut saadaan käytyä. Niitä ei nyt lopeteta iltakymmeneltä.

Essayah kertoi saaneensa pontimen lakialoitteen tekemiseen siitä, kun eduskunnassa alkusyksystä käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa haluttiin kiristää lapsiin kohdistuneitten seksuaalirikosten rangaistusasteikkoa.

– Sain keskustelun päätteeksi puhelinsoittoja ja sähköposteja, joissa monet naiset kertoivat painaneensa seksuaalisen hyväksikäytön kokemukset unholaan.

– Sitten kun asiat omasta historiasta palautuivat mieleen, mutta monilla oli tilanne, että oli jo liian myöhäistä tehdä asialle mitään.

– Oli myös niitä tilanteita, joissa uhri joutui seuraamaan sivusta, kuinka hyväksikäyttöön syyllistynyt vietti kulissielämää eikä koskaan asiaa pystynyt tunnustamaan tai edes pyytämään anteeksi. Eräskin soittaja sanoi, että ei häntä oikeusjuttu kiinnosta, mutta olisipa tekijä edes pyytänyt anteeksi, Essayah kertoo.

Perussuomalaisten Ville Tavio ja Kokoomuksen Kalle Jokinen kannattivat Essayah’n lakialoitetta.

Jokisella oli pitkän poliisikokemuksen myötä paljon kokemusta näiden rikosten uhrien ja tekijöiden kohtaamisesta.

– Nämä lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat rikoksista törkeimpiä. Lähes 25 vuoden poliisikokemuksen myötä olen joutunut kohtaamaan näitä tilanteita ja niitä uhreja ja siihen pohjautuen pidän näitä rikoksia kaikista rikoksista törkeimpinä. Seksuaalinen hyväksikäyttö jättää uhrille jäljet, ja niin kuin sanottu, se on ikään kuin murha, josta uhri jää henkiin. Sen teon seuraukset saattavat seurata loppuiän, ne saattavat aiheuttaa häiriöitä psyykkisessä kehityksessä, seksuaalisuuden kehittymisessä ja luottamuksessa vastakkaista sukupuolta kohtaan, Jokinen perusteli Essayah’n lakialoitteen tukemista.