Eduskunnassa käytiin pitkä keskustelu omantunnonvapaudesta. Mutta miksi perustelut kansalaisaloitteen puolesta eivät kääntäneet kansanedustajien mieliä?

Eduskunta hylkäsi äänin 136-33 eilen perjantaina 67 500 henkilön allekirjoittaman kansalaisaloitteen, joka esitti terveydenhuollon henkilökunnalle lakisääteistä oikeutta kieltäytyä elämän lopettamisesta vakaumuksellisista syistä.

Äänestystä edelsi torstain eduskuntakeskustelu, jota luonnehdittiin asialliseksi ja hyväksi. Pitkään keskusteluun pääsee tutustumaan osoitteessa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2015+4.aspx.

Itse kukin voi päätellä kenen perustelut olivat parhaat.

Mutta miksi perustelut kansalaisaloitteen puolesta eivät kääntäneet kansanedustajien mieliä?

Muutama poiminta keskustelusta viittaa siihen, että ydinkysymys olikin saavatko omantunnonarat ihmiset, pääosin vakaumukselliset kristityt, kieltäytyä ihmisalun tappamisesta. Saavatko he opiskella ja harjoittaa kätilön ammattia tai erikoistua naistentautien lääkäriksi?

Ollaanko täällä salissa todellakin sitä mieltä, että sellaisin arvoin, jotka ovat esimerkiksi edustaja Tanuksella tai minulla, ei pitäisi lainkaan lähteä opiskelemaan lääkäriksi tai gynekologiksi, että tässä ammattiryhmässä ei olisi lainkaan niitä ihmisiä, jotka ajattelevat, että arvokas ihmiselämä alkaa jo hedelmöittymisestä? Räsänen kysyi.

– Mitä sitten tulee terveydenhuollon henkilöstön oikeuteen abortin tekemisessä, niin on mielestäni kylläkin tällaisen henkilön sitten itse yritettävä etsiä sellainen työpaikka, jossa nämä kysymykset voidaan ratkaista sisäisin järjestelyin, ja ikävä kyllä olen sitä mieltä, että jos ei sellaista paikkaa löydy, niin sitten on ehkä mietittävä sitä, onko oikealla alalla, sanoi Eeva-Johanna Eloranta (sd).

– –Tämä on enempikin, ennen muuta ammatinvalintakysymys, sanoi Maria Tolppanen (ps).

Tähän käsitykseen reagoivat salin kristityt lääkärit voimakkaasti.

– Ollaanko täällä salissa todellakin sitä mieltä, että sellaisin arvoin, jotka ovat esimerkiksi edustaja Tanuksella tai minulla, ei pitäisi lainkaan lähteä opiskelemaan lääkäriksi tai gynekologiksi, että tässä ammattiryhmässä ei olisi lainkaan niitä ihmisiä, jotka ajattelevat, että arvokas ihmiselämä alkaa jo hedelmöittymisestä? Ollaanko sitä mieltä, että tämä ryhmä halutaan ikään kuin siivota kokonaan pois lääkärien ja hoitajien ammattikunnasta? kysyi Päivi Räsänen (kd).

– Tämä on niin laaja ammattiala, eikä missään toisessa maassa kokonaista ammattialaa suljeta pois yksittäisen toimenpiteen vuoksi, perusteli Sari Tanus (kd).

Pelkoihin, että omantunnonvapaus vaikeuttaisi abortin saantia, vastasi Sari Essayah: – Lääkäriliiton lausunnon kautta arvioitu ja siellä on todettu, että ehkä noin 10 prosenttia gynekologeista saattaisi kieltäytyä raskaudenkeskeytyksistä omantunnonvapauteen vedoten. Myöskin Kuopion yliopistossa tehdyn kyselytutkimuksen perusteella noin 5 prosenttia ehkä olisi niitä, jotka käyttäisivät tätä omantunnonvapautta. Siinäkin mielessä, kun täällä salissa on käytetty sitä argumenttia, että nyt valtavat määrät olisi näitä omantunnonsyistä kieltäytyjiä ja että tämä jollakin tavalla esimerkiksi alueellisesti hankaloittaisi tilannetta, niin se data, mikä meillä on käytössä ja mikä on tuotu esille, ei näitä argumentteja ole tukemassa.

Mielenkiintoisen vertailun oikeuteen suorittaa asepalvelus aseettomana esitti Jani Mäkelä (ps). Jos vakaumuksen perusteella voi kieltäytyä tappamasta sodassa, eikö myös tappamasta sairaaloissa?

– Eettisen ja uskonnollisen vakaumuksen perusteella saa käytännössä monia erioikeuksia yhteiskunnassamme jo nyt, jopa vapautuksen asevelvollisuudesta.

Onneksi keskustelun osapuolet olivat yksimielisiä siitä, että nyt täytyy lisätä työjärjestelyjä, jotta omantunnonvapaus toteutuisi paremmin kuin nykyisin, jos tähän velvoittavaa lakia ei säädetä.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2015+4.aspx