”Olen masentunut. Jo 1972 julkaisimme Kasvun rajat -kirjan, jossa varoitimme erilaisista kehityskuluista. Kukaan ei kuunnellut. Tilanne on vain pahentunut”, sanoi norjalainen tulevaisuudentutkija Jorgen Randers Sitran seminaarissa tänään.

Hän on tehnyt uudet laskelmat todennäköisestä kehityksestä vuoteen 2052 mennessä.

Randersin mukaan maailman väestö kehittyy ennustettua hitaammin kahdeksaan miljardiin ihmiseen ja talouskasvu hidastuu myös, mutta silti kasvu riittää laukaisemaan ilmastokriisin.

”2052 on yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin nykyisin”, osoittavat Randersin laskelmat. Uusiutuvien energiamuotojen käyttö lisääntyy nopeasti, mutta se ei riitä vähentämään päästöjä. Jo 2050 saavutetaan kahden asteen lämpeneminen ja meren pinta kohoaa nykyisestä noin 40 cm lämpölaajenemisen seurauksena.

Tuottavuuskin kasvaa hitaasti varsinkin kehittyneissä maissa, joissa siirrytään yhä enemmän palvelutuotantoon. Myös kulutus hidastuu, koska täytyy käyttää sopeutumis- ja korjaustoimiin enemmän työvoimaa ja pääomia.

Äänestäjät asettavat yleensä lyhyen aikavälin edut etusijalle

”En halua että näin tapahtuu. Ihmiset ovat kuitenkin hitaita oppimaan ja äänestäjät asettavat yleensä lyhyen aikavälin edut etusijalle”, totesi Jorgen Randers. Hän on kansainvälisesti tunnettu professori Norwegian Business Scoolissa, ja on viimeksi kirjoittanut teoksen ”2052 – A Global Forecast for the Next Forty Years”.

Sitran seminaarissa Helsingin Musiikkitalolla julkaistiin maailman suuria yhteiskunnallisia muutoksia hahmotteleva Sitran megatrendilista. Tänä vuonna esille nousivat vahvasti globaali kestävyyskriisi, teknologian kiihtyvä kehitys ja sen vaikutukset yhteiskuntaan sekä globaalin jännitteisen ja arkisen keskinäisriippuvuuden syventyminen. Sitran katsauksessa toivoa asetettiin erityisesti teknologian kehitykseen ongelmien ratkaisemisessa.