Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah avasi eduskunnan kyselytunnilla keskustelun Itämeren alueen lisääntyneistä jännitteistä. Sekä Nato että Venäjä ovat lisänneet sotilaallista läsnäoloa alueella.

Puolustus- ja turvallisuuspolitiikka nousi eduskunnan kyselytunnilla esiin, vaikka puolustusministeri Jussi Niinistö ei ollutkaan vastaamassa edustajien kysymyksiin.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah huomioi omassa kysymyksessään jännitteisen tilanteen ja sotilaallisen varustelun Itämerellä. Viime päivinä sekä Nato että Venäjä ovat ilmoittaneet lisäävänsä läsnäoloaan Itämeren alueella.

– Jos on yksi asia mitä me emme tässä tilanteessa ainakaan kaipaa niin se on sotilaallisen jännitteen kasvaminen Itämerellä ja muilla lähialueillamme

Venäjä on sijoittanut ilmatorjuntakalustoa ja on uudelleen järjestämässä joukkojaan läntisellä sotilasalueellaan.

Nato-maat ovat vastanneet Venäjän varustautumiseen ilmoittamalla sijoittavansa lisäjoukkoja  Balttiaan ja Puolaan. Iso-Britannia ilmoitti lähettävänsä viisi sota-alusta Itämerelle.

Essayah muistutti, että hallituksella on suuri vastuu siitä, mitä Suomen lähialueilla tapahtuu. Hän tiedusteli, miten hallitus suhtautuu käynnissä olevaan sotilaalliseen varusteluun Itämerellä ja aikooko se ottaa asian esille kansainvälisissä yhteyksissään.

– Jos on yksi asia, mitä me emme tässä tilanteessa ainakaan kaipaa, niin se on sotilaallisen jännitteen kasvaminen Itämerellä ja muilla lähialueillamme, hän sanoi.

Ulkoministeri Timo Soini vastasi, että Suomi käyttää kaikkia keinoja Naton ja Venäjän välisten jännitteiden purkamiseksi.

Soini kertasi, että Suomi ja Ruotsi tiivistävät puolustusyhteistyötään ja Naton kanssa mailla on luvassa niin sanottua 28+2 yhteistoimintaa, jossa on mukana 28 Nato-maan lisäksi Suomi ja Ruotsi.

Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto prässäsi Soinia EU-maiden välisestä solidaarisuus- eli turvalausekkeesta, jossa muut maat sitoutuvat auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata.

Haaviston mukaan se on tällä hetkellä konkreettisin ulkopuolinen tuki, jos Suomi joutuisi sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.

Soini myönsi, että EU:n turvalausekkeella on ”huomattava merkitys.”

– Se tuli esiin Pariisin terrori-iskujen jälkeen, kun Ranska pyysi apua ja kaikki jäsenmaat lupasivat auttaa, Soini muistutti.