Kehitysyhteistyön painopistettä ei pidä siirtää finanssitoimijoille
17.2.2016 klo 15:00 Kotimaa Esa Erävalo
Kansanedustaja Antero Laukkanen arvioi, että hallitus siirtää kehitysyhteistyötä ihmisoikeusperustaisuudesta kohti yksityisen sektorin merkitystä painottavaa kehityspolitiikkaa.
– Valtioneuvoston selonteko Suomen kehityspolitiikasta on ristiriitaista luettavaa. Siinä kuvataan Suomen yleviä tavoitteita… ja samalla leikataan noin kolmannes niistä rahoista, joilla tavoitteet tulisi saavuttaa, kritisoi Antero Laukkanen Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorossa tänään.
Erityisen moitittavia KD:n mielestä ovat leikkaukset kansalaisjärjestöiltä, ilman minkäänlaista sopeutumisaikaa.
– Kuin pisteenä i:n päällä, leikataan vielä rauhanvälitystyön rahoitusta, vaikka samaan hengenvetoon selonteko korostaa näiden järjestöjen roolia ja toimintaa Suomelle keskeisenä osana kehitysyhteistyötä. Ei taida oikea käsi tietää, mitä vasen tekee, ihmetteli Antero Laukkanen hallituksen kehityspoliittista selontekoa käsittelevässä eduskunnan täysistuntokeskustelussa.
Suomen kehitysyhteistyössä on meneillään historian ehkä merkittävin painopisteen muutos.
Laukkasen mukaan Suomen kehitysyhteistyössä on meneillään historian ehkä merkittävin painopisteen muutos.
– Rahoituksen painopiste siirtyy suomalaisilta kansalaisjärjestöiltä finanssitoimijoille pääomasijoituksina ja lisärahana EU -tasoisille toimijoille. Ihmisoikeusperustaisuudesta ollaan siirtymässä kohti yksityisen sektorin merkitystä painottavaa kehityspolitiikkaa, arvioi Antero Laukkanen.
KD eduskuntaryhmä pitää tätä muutosta maailman köyhyyttä ja eriarvoisuutta lisäävänä vastuuttomana politiikkana.
– Me kristillisdemokraatit haluamme nostaa esiin erityisesti suomalaisten kansalaisjärjestöjen osuuden, joka edustaa suomalaisen kehitysyhteistyön parasta osaamista ja toteutusta. Se on pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa juuri siellä, missä tarve on suurin. Se on kustannustehokasta, se perustuu tietoon, taitoon ja pitkäaikaiseen kokemukseen, totesi Laukkanen.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä peräänkuuluttaa voimakkaampaa tukea kansalaisjärjestöjen tekemälle kehitysyhteistyölle, samalla kun voidaan myös kehittää Finnfundin kaltaisia instrumentteja. KD:n mielestä kehitysyhteistyön määrärahat tulee mahdollisimman nopeasti nostaa Suomen antamaan sitoumukseen 0.7% BKT:stä.