Uudenmaan Kristillisdemokraattisten Naisten vuosikokouksen kannanotto ilmaisee syvän huolen maahanmuuttajanaisten ja -lasten tilanteesta. – Heidän kotoutumiseensa on kiinnitettävä erityinen huomio.

Syksyllä 2015 Suomeen saapui yli 32000 turvapaikanhakijaa, pääosin nuoria miehiä, mutta joukossa myös perheitä, naisia ja lapsia.
Kotoutuminen tarkoittaa asettumista uuteen maahan, kulttuuriin ja uusiin toimintatapoihin. Mitä nopeammin henkilö kotoutuu, sitä paremmin hän löytää paikkansa yhteiskunnassa.

Yksi tärkeimpiä tekijöitä kotoutumisessa on kielen oppiminen. Kielikurssitarjontaa ei kuitenkaan ole riittävästi, ja kurssille pääsyä joutuu usein odottamaan. Ratkaisuna toimii osassa tapauksista  ”kielikylpy” eli kieltä opiskellaan työyhteisöissä työnteon lomassa.

Maahanmuuttajataustaisten lasten koulumenestys on heikompaa ja kiusaamiskokemuksia on enemmän.

Naisten kotoutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, muistuttaa Kristillisdemokraattien naisjärjestön Uudenmaan piiri.

– On todettu, että esimerkiksi kielen omaksuminen on hitaampaa naisten keskuudessa. Maahanmuuttajanaisia lapsineen onkin saatava kodin ulkopuolelle yhteisöihin toimimaan. Hyviä vaihtoehtoja ovat äiti-lapsi -kerhot sekä erilaiset naispiirit.

– Lasten kotoutumiseen on myös kiinnitetty liian vähän huomiota. Maahanmuuttajataustaisten lasten koulumenestys on heikompaa ja kiusaamiskokemuksia on enemmän. Valmistava opetus sekä erilaiset läksy- ja harrastuskerhot yhdessä kantaväestön kanssa ovat  tärkeitä toimintamalleja.

Kotouttamisessa pitää Uudenmaan KD Naisten mielestä käyttää enemmän vertaistukea eli Suomeen jo hyvin perehtyneitä kansalaisia. Myös valtaväestöstä muodostettavia kummiperheitä voidaan käyttää lisääntyvässä määrin.

Uudenmaan KD Naiset toteaa, että ulkomaalaistaustaisten henkilöiden kotoutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta henkilöt ymmärtävät maan kulttuuria sekä toimintatapoja ja siten asettuvat kitkatta ympäröivään yhteiskuntaan.