”En osannut edes ilmoittautua työttömäksi” – Harri Saastamoisen tarina
24.3.2016 klo 12:21 Kotimaa Kristiina Kunnas
”Työtöntä syyllistetään. Ansiosidonnainen päiväraha ei ole liian iso – paljon mieluummin menisi töihin. TE-toimisto ei ota mitään yhteyttä.”
Näin sanoo seitsemän lapsen isä Harri Saastamoinen, joka jäi työttömäksi viime vuonna. Hän yllättyi monesta asiasta, ei vähiten siitä, miten tietämätön hän oli työttömän elämästä.
Harri Saastamoinen, 44, työskenteli pitkään mediamyyjänä mediataloissa. Työpaikan menetys tuli puun takaa. Hän oli vastikään vaihtanut työnantajaa oppiakseen uutta ja saadakseen uusia haasteita. Tuore työpaikka meni viime kesänä alta.
– Ensimmäinen tunne oli se, että miten työttömyydestä selvitään taloudellisesti, Äänekosken Suolahdessa asuva Saastamoinen muistaa ajatelleensa.
Seitsemälle lapselle kerrottiin, että mahdollisuudet hankintoihin ovat vähäiset ja kovinkin erilaiset kuin niillä perheillä, joissa molemmat vanhemmat ovat töissä ja lapsia on yksi.
Optimistina hän yritti havaita myös myönteiset näkökulmat.
– Nyt minulla olisi ensimmäinen kunnon mahdollisuus levätä 25 vuoden jälkeen. Toinen ajatus oli se, että nyt jää aikaa perheelle.
Seuraavaksi Saastamoisen yhdeksänhenkinen perhe leikkasi kaikesta mistä vain voi.
Toinen auto otettiin pois käytöstä ja seitsemälle lapselle kerrottiin, että mahdollisuudet hankintoihin ovat vähäiset ja kovinkin erilaiset kuin niillä perheillä, joissa molemmat vanhemmat ovat töissä ja lapsia on yksi.
– Vaikka paljosta on luovuttu, aika hyvin on kestetty tämä. Lapsista tuntuu olevan hauskempaa, kun isä on kotona eikä töissä.
Työttömyyttä ei opeteta missään.
– Kahden viikon päivärahat jäivät saamatta, kun en ymmärtänyt ilmoittautua heti työttömäksi. Kukaan ei neuvonut.
– On monia asioita, joita ei voi osata ennen kuin joutuu tähän tilanteeseen.
Harri Saastamoinen hämmästyi siitä, miten yksin työtön jää. Hänestä TE-toimisto on erkaantunut työttömien arjesta.
– Koko työttömyyden aikana minuun ei ole otettu TE-toimistosta yhteyttä työllistymisen merkeissä. Ei sellainen voi olla mikään tukiverkko.
Saastamoinen ei jäänyt toimettomaksi. Hän hakeutui telinerakennuskurssille lehdessä olleen jutun perusteella. Paikallinen aikuiskoulutus hoiti asian TE-keskuksen kanssa ja hänelle jäi yhden lomakkeen toimittaminen sähköisesti.
– Ajattelin, että toinen ala voisi olla nyt hyvä, varsinkin kun Äänekoskelle on tulossa jättimäinen biotuotetehdas.
– Mikäli oman alan työtä ei löydy, pääsen rakennusprojektiin mukaan sekä oppimaan itselleni vierasta alaa. Itseään kannattaa haastaa muutokseen ja lähteä oppimaan ihan mitä tahansa, koska moniosaajia tänä aikana arvostetaan aiempaa enemmän, Saastamoinen kannustaa.
– Olen työttömyyteni vuoksi kokemusta viisaampi. Pahin ongelma ei ole työttömyys itsessään vaan julkinen keskustelu. Meidät työttömät syyllistetään. Se toistuu monien toimijoiden suusta, eduskunnastakin. Se on tuntunut pahalta sekä itseni että kaikkien muiden työttömien vuoksi.
– Esimerkiksi valtiovarainministeri Stubb on usein tuonut esille sitä viestiä, että ansiosidonnainen päiväraha on liian hyvä.
– Päivärahani ei ole niin hyvä, ettenkö haluaisi työllistyä. Päivärahastani leikataan bruttona pois se osuus, jonka vaimoni saa kotihoidontukea, vaikka nettona hänelle jäävä summa on todellisuudessa pienempi.
Saastamoisen mielestä heidän kaltaisensa seitsenlapsisen suurperheen kotihoidontuen menettäminen on käsittämätön vääryys.
– Tätäkään epäkohtaa en aiemmin tiennyt.
Harrin vaimo Riina on ollut miehensä työttömyyden kanssa varsin rauhallinen, vaikka toki perheen talouden muutos mietitytti häntäkin.
Monesti arvellaan, että miehelle työpaikan menettäminen iskee pahasti myös itsetuntoon.
– Minulle työ on paljon muuta kuin itsetuntoasia. Enemmän työ minulla liittyy siihen, että voin hoitaa ne velvoitteet, joihin olen sitoutunut saamalla palkkaa.
– On kunnia-asia, että minuun voi luottaa.
Harri Saastamoinen, seitsemän lapsen isä
• 44-vuotias kaivoskylän kasvatti Oulun läänin Pyhäjärvelltä
• asuu Äänekoskella, perheeseen kuuluu vaimo Riina ja 7 lasta (2-15 -vuotiaat)
• valmistui 1990 markkinointimerkonomiksi Haapajärven kauppaoppilaitokselta
• asuinpaikkoja: Huittinen, Hämeenlinna, Salo, Espoo,
Vantaa, Tampere, Kangasala, Jyväskylä, Äänekoski
vuodesta 2000
• harrastaa sukututkimusta, höntsyfutista ja jääkiekkoa
• KD:n ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu Äänekoskella