Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii tiukkaa menokuria ja järkeviä rakenteellisia uudistuksia. Suomi nousee talousahdingosta työn ja yrittäjyyden kautta. Siksi pidän hyvänä sitä, että hallitus vihdoinkin on tuomassa henkilöyrittäjien yrittäjävähennyksen ensi vuoden alusta. Olemme kiirehtineet yrittäjävähennyksen käyttöönottoa ja olisimme toivoneet, että se olisi toteutettu jo tämän vuoden alusta lähtien.

Yritystukien hallinnointi on kallista niin tukia myöntäville viranomaisille kuin yrittäjillekin. Yrittäjien pitäisi saada keskittyä ydintoimintaansa eikä tukiviidakossa selviämiseen.

Hallituksen selonteossa ”kestävää kasvua syntyy vain yrityksissä syntyvien innovaatioiden ja tuottavuuden kasvun kautta”. Hallituksen analyysi on aivan oikea, mutta ratkaisut ovat osittain ristiriidassa sen kanssa. Innovaatioita ja tuottavuuden kasvua on vaikeaa saavuttaa jos samaan aikaan leikataan tutkimustoiminnasta. Jokainen tutkimukseen ja kehitykseen panostettu euro tuo itsensä kolminkertaisesti takaisin.

Yritystoiminnassa on edelleen tehottomia byrokratialoukkuja. Meillä on satoja kansallisia ja EU-tasoisia tukia. Yritystukien hallinnointi on kallista niin tukia myöntäville viranomaisille kuin yrittäjillekin. Yrittäjien pitäisi saada keskittyä ydintoimintaansa eikä tukiviidakossa selviämiseen. Olisi aika arvioida huolella eri tukimuotojen hyödyt ja karsia niitä yritystukia ja verovähennyksiä, jotka eivät ole kansantaloudellisesti kannattavia?

Hallintoa paisuttavien tukien vähentämisen sijaan tulisi pyrkiä keventämään yritysten ja palkansaajien verotaakkaa. Verotuet pitäisi kohdentaa aloittaville yrityksille ja erityisesti työllistäville yrityksille. Esimerkiksi aloittava yritys, joka työllistää tietyn määrän työttömiä voisi pyörittää toimintaansa verovapaasti ensimmäiset kolme vuotta.