– Olen tyytyväinen turvallisuuspoliittisen selonteon linjauksiin. Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Turvaamme omaan aktiiviseen ulkopolitiikkaamme ja omaan puolustukseen sekä monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Nämä ovat Suomen turvallisuuspolitiikan perusdoktriinit, toteaa Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah osallistui turvallisuuspoliittista selontekoa valmistelleen parlamentaarisen seurantaryhmän työhön.

Merja Eräpolku haastatteli Essayah’a KD-Kompassi-ohjelmaan. Ohjelma tulee Radio Deissä juhannuspäivänä puolenpäivän aikaan.

Turvallisuuspolitiikan ympäristö on muuttunut viime aikoina, ja se heijastuu myös selonteossa.

– Sekä tässä selonteossa että aiemmin julkaistussa Nato-selvityksessä huomaa selvästi Itämeren kiristyneen tilanteen, toteaa Sari Essayah.

– Kiristymisessä näkee Venäjän roolin ja toimien sekä vastatoimien negatiivisen kierteen. Ne ovat vaikuttaneet sotilaallisten toimien lisääntymiseen tässä lähialueellamme.

Essayah listaa turvallisuuspoliittisen selonteon nykyhetken uhkat radikalisoitumisen, tietoverkko-ongelmat, terrorismin, maahanmuuton mukanaan tuomat kysymykset sekä vielä  erilaiset hybridiuhkat.

– Nämä kaikki koskettelevat sekä sisäistä että ulkoista turvallisuuttamme.

– Hybridiuhkiin voi kuulua valtiollista tai ei-valtiollista toimintaa, jossa käytetään hyvin erilaisia sodankäynnin ja informaatiosodankäynnin keinoja, joilla pyritään horjuttamaan vastapuolta. Siinä yhdistellään erilaisia sotilaallisia, poliittisia ja taloudellisia toimia, että saavutetaan haluttuja päämääriä, Essayah selostaa.

Mitä tarkoittaa käytännössä se, että raja ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välillä on madaltunut?

– Enää ei sotia julisteta, ne vain alkavat. Kun Venäjä valtasi Krimin, sinne vain ilmestyi tunnuksettomia pieniä vihreitä miehiä. Tilanne pääsi eskaloitumaan hyvin pitkälle. Tämä on hyvin tyypillistä nykyajalle.

Essayah muistuttaa, että myös ”yksinäiset sudet”, yksin toimivat terroristit voivat aiheuttaa hyvin suurta tuhoa.

Puolueessa löytyy Naton kannattajia ja niitä, jotka eivät koskaan missään olosuhteissa hakisi Nato-jäsenyyttä.

Näkyykö turvallisuuspoliittisessa selonteossa suhtautumisen muutosta Natoon?

– Ei radikaalia eroa ole varsinaisessa määrittelyssä. Siellähän todetaan, että ’Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä’, Essayah toteaa.

– Eniten korostetaan kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä. Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisten ratkaisujen linkittymistä tuodaan entistä enemmän esille.

Essayah osallistui viime maanantaina presidentti Sauli Niinistön järjestämään Kultaranta-tapaamiseen. Siellä oli myös Ruotsin pääministeri Stefan Löfven.

– Siellä puhuttiin käytännön puolustusyhteistyöstä, jossa voisi olla paljon annettavaa toinen toisillemme, ja joka vakauttaisi koko Itämeren aluetta. Myös muiden Pohjoismaiden kanssa voitaisiin tehdä monenkeskistä turvallisuusyhteistyötä, Essayah sanoo.

Mikä on Essayah’n ja Kristillisdemokraattien Nato-kanta?

– Olen tyytyväinen näihin selonteon linjauksiin. Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Turvaamme omaan aktiiviseen ulkopolitiikkaamme ja omaan puolustukseen sekä monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Nämä ovat Suomen turvallisuuspolitiikan perusdoktriinit.

– Puolueessa löytyy Naton kannattajia ja niitä, jotka eivät koskaan missään olosuhteissa hakisi Nato-jäsenyyttä. Mielestäni tämä selonteon sisältö on monelle kristillisdemokraatille sopiva linja.

Kuuntele koko KD-Kompassi, Radio Dei, juhannuspäivänä 25.6.2016 klo 12. Merja Eräpolku haastattelee Sari Essayah’a.