Asiantuntijat muistuttavat, että työllisyyttä voidaan yrittää parantaa lukuisilla keinoilla.

Tarvittaisiin kosolti hyvää onnea ja runsaasti vetoapua kansainvälisestä taloudesta, jotta hallitus onnistuisi työllisyystavoitteessaan. Näin summaavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas.

– Tavoite on sen verran kunnianhimoinen, että en henkilökohtaisesti usko sellaisia keinoja löytyvän, joilla siihen päästäisiin tämän vaalikauden aikana, Ilmakunnas sanoo.

Hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana 110 000 työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi 72 prosenttiin 68 prosentista. Viriävästä talouskasvusta huolimatta tavoite näyttää jäävän kauas, minkä takia hallitus kokoaa uutta työllisyyspakettia kuun vaihteen budjettiriiheen.

Asiantuntijoiden mukaan hallituksella on yhä käytössään useita toimia työllisyyden parantamiseksi. Keinovalikoimassa voisivat Vihriälän mielestä olla niin työttömyysturvan uudistaminen kuin yritystoiminnan ja asuntotuotannon sääntelyn purkaminen.

Myös maahanmuuttajien saaminen työmarkkinoille olisi tärkeää. Maahanmuuttajille pitäisi siksi löytää helppo tapa päästä työelämään esimerkiksi harjoittelun kautta, jolloin palkkataso olisi aluksi selvästi normaalia alhaisempi.

Asiantuntijoiden mukaan hallituksella on yhä käytössään useita toimia työllisyyden parantamiseksi. Keinovalikoimassa voisivat Vihriälän mielestä olla niin työttömyysturvan uudistaminen kuin yritystoiminnan ja asuntotuotannon sääntelyn purkaminen.

– Samalla he voisivat opiskella esimerkiksi kieltä. Sitten kun tuottavuus kohenee, he pääsisivät normaalien työehtojen piiriin, Vihriälä pohtii.

Ilmakunnas nostaa esiin varsinkin kannustinloukkujen purkamisen eli sen, miten työn verotus ja tulonsiirrot osuvat yhteen. Myös riittävän ammatillisen koulutuksen tarjoaminen nuorille on hänestä keskeistä.

Ilmakunnas huomauttaa, että vastoin yleistä tavoitetta työntekijöiden määrä on vähentynyt julkisella sektorilla säästöohjelmien seurauksena.

– Se tuo enemmän kiinni kurottavaa yksityiselle sektorille, kun ajatellaan kokonaistyöllisyystavoitetta.

Työministeri Jari Lindström (ps.) esitteli jo keväällä tukun toimia, joilla hallitus pyrkii patistamaan työttömiä töihin.

Paketissa puututtiin muun muassa työttömän mahdollisuuteen kieltäytyä tarjotusta työstä. Työtön ei enää voisi kieltäytyä kokoaikatyöstä sen vuoksi, että työttömyysturva on suurempi kuin palkka ja työn vastaanottamisesta aiheutuvat kulut. Työvoimatoimisto voisi myös herkemmin tarjota hakijalle töitä muulta kuin omalta alalta.

Myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa on jo päätetty leikata sadalla päivällä. Ansiosidonnaisen kesto lyhenee vuoden alusta 400 päivään tai alle kolmen vuoden työhistorialla 300 päivään.

Vihriälä kannustaa hallitusta harkitsemaan työttömyysturvan rakenteen uudistamista siten, että korvaus olisi suurempi alkuvaiheessa työttömyyttä ja pienenisi sen kestäessä.

– Siitä on aika vahvaakin näyttöä, että tällainen työttömyysturvajärjestelmä auttaa työllistymään, Vihriälä perustelee.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ennakoi maanantaina STT:n haastattelussa, että julkisten investointien lisäämisen sijaan työllisyyttä pyritään parantamaan juuri lisäämällä kannusteita työn vastaanottamiseen.

Vihriälä pitää linjausta perusteltuna, koska elvytysvaraa ei juuri enää ole. Hän kuvaa hallituksen finanssipolitiikkaa ensi vuonna lievästi kiristäväksi.

– Se on hyvä kompromissi, kun yritetään saada velkaantumiskehitys taittumaan ja toisaalta yritetään välttää heikentämästä liikaa kotimaista kysyntää.

Lähde: STT–ANNIINA LUOTONEN