– Pääministeri Theresa May ei halua avata neuvotteluja Iso-Britannian EU-erosta ennen kuin seitsemän asiaan liittyvää oikeuskäsittelyä on saatu päätökseen, arvioi Bristolin yliopiston professori Michelle Cini torstaina Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa Helsingissä.

Oikeuden päätöstä on haettu muun muassa siitä oliko kansanäänestyksen tulos pätevä, mikä on Pohjois-Irlannin asema sen suhteen ja tarvitaanko parlamentin päätös eroneuvottelujen aloittamiseksi. Parlamentin enemmistö vastustaa brexitiä eli eroa EU:sta.

Suomen pysyvä edustaja EU:ssa, suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros Villeneuve mainitsi, että sopimuksen olisi hyvä olla voimassa ennen 2019 Euroopan parlamentin vaaleja ja seuraavaa budjettikehystä. Ongelmallinen välitila on johtanut esimerkiksi siihen, että Iso-Britannian puheenjohtajuus ensi vuonna on peruutettu ja muiden maiden puheenjohtajuuskierrosta aikaistettu puolella vuodella.

Sopimuksen olisi hyvä olla voimassa ennen 2019 Euroopan parlamentin vaaleja ja seuraavaa budjettikehystä.

Allan Rosas EU:n tuomioistuimesta totesi, että niin kutsuttu Norjan malli suhteiden järjestämisestä EU:n kanssa ei vastaa Iso-Britannian toiveisiin, koska siinä Iso-Britannia joutuisi suoraan soveltamaan kaiken uuden EU:n sisämarkkinalainsäädännön. Sovellettava EFTA-oikeus seuraa EU:n tuomioistuimen linjaa, Norja maksaa EU:n budjettiin asukasta kohden enemmän kuin Iso-Britannia ja Norja hyväksyy Schengen-sopimuksen kautta vapaamman työvoiman liikkuvuuden kuin Iso-Britannia tällä hetkellä.

Norja on yhdessä kahden muun EFTA-maan Islannin ja Liechtensteinin kanssa järjestänyt suhteensa EU:hun Euroopan talousalue ETA:n kautta. Neljäs EFTA-jäsen Sveitsi neuvotteli erillissopimuksen. Norjan valtionjohto on ilmaissut, ettei se mielellään ottaisikaan suurta Iso-Britanniaa EFTA:an, sillä silloin jouduttaisiin neuvottelemaan uusiksi 32 kauppasopimusta.