Sari Essayah valittiin Kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi vuosi sitten. Alkutaival on mennyt kuntavaalikuvioiden valmistelussa ja oppositiopolitiikan hiomisessa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtajavaihdoksesta on kulunut tasan vuosi. Savonlinnan puoluekokouksessa viime elokuussa puheenjohtajaksi valittu Sari Essayah on puoluejohtajien joukossa kuitenkin kokenut konkari.

Ensi vuoden kuntavaaleissa Essayah aikoo puheenjohtajana rikkoa oman ennätyksensä.

Kristillisdemokraattien kansanedustajana, europarlamentaarikkona ja puoluesihteerinä vaikuttanut Essayah oli myös puolueen presidenttiehdokas vuonna 2012.

Puoluejohtajien kaartissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia Essayah’n valinnan jälkeen: Kokoomuksen Alexander Stubb sai tehdä tilaa Petteri Orpolle, Vasemmistoliitto sai niinikään kesäkuussa Li Anderssonista uuden puheenjohtajan ja Anna-Maija Henrikssonista tuli Rkp:n luotsi Carl Haglundin jälkeen.

Sdp:n Antti Rinne valittiin vuosi ennen Essayahia, mutta on politiikassa huomattavasti kokemattomampi. Sama pätee Keskustan Juha Sipilään.

Vain harva asia on yllättänyt Sari Essayah’n puheenjohtajuuskauden ensimmäisen vuoden aikana. Puolueen ja kenttäväen hän tunsi jo kuin omat taskunsa.

Kuntavaaleihin valmistautuminenkin on tuttua puuhaa. Essayah vastasi puoluesihteerinä vuonna 2008 KD:n historian parhaimmasta tuloksesta. 4,2 prosentilla saatiin tuolloin 351 valtuutettua.

Ensi vuoden kuntavaaleissa Essayah aikoo puheenjohtajana rikkoa oman ennätyksensä.

– Tavoitteena on kaikkien aikojen paras kuntavaalitulos, hän sanoo.

Kaikkien aikojen tuloksen on oltava paras myös prosentuaalisena kannatuksena mitattuna eli yli 4,2 prosentin on päästävä.

Essayah tietää, että tehtävä on vaativa ja edellyttää ehdokasasettelun onnistumista. Ylipäänsä ehdokkaita pitäisi tällä kertaa olla yli 2000; se on määrä, jota ei ole vielä toistaiseksi kuntavaaleissa ylitetty.

Kenttää ahkerasti kiertänyt Essayah on saanut väkeä innostumaan vaaleista, mutta silti ehdokasasettelu laahaa Helsinkiä ja Savo-Karjalaa lukuunottamatta etenkin niissä piireissä, joissa puolueella on istuva kansanedustaja.

Muualla ehdokasasettelu on ottanut paremmin tuulta alleen.

Kristillisdemokraattien kannatusprosentti pysytteli viime syksyn pienen hyppäyksen jälkeen kuukaudesta toiseen 3,5-3,7 tietämillä. Viimeisin, elokuun YLE:n puoluekannatusmittaus näytti vihdoin reipasta nousua. Kristillisdemokraattien kannatus oli 4,3 prosenttia eli parasta sitten kevään 2011.

Samalla Essayah’n tavoite kaikkien aikojen parhaasta kuntavaalituloksesta on askeleen lähempänä.

Essayah’n mukaan KD:n valtakunnalliseen kannatusprosenttiin vaikuttaa voimakkaasti se, että suuret kaupungit ovat olleet puolueelle haasteellisia. Varsinkin väkirikkaalla pääkaupunkiseudulla KD:n kannatus jää selvästi alle valtakunnallisen keskiarvon.

– Pienissä kunnissa menestyminen on hienoa ja tärkeää, mutta isoissa kaupungeissa häviäminen vaikuttaa kokonaistulokseen eniten, Essayah muistuttaa.

Kaupunkeihin satsaamisen vastapainoksi Kristillisdemokraatit ovat pyrkineet pitämään jalat maassa maaseudun ahdingon ja maatalouskriisin helpottamiseksi.

Kärkiteemoina Kristillisdemokraateilla on erityisesti sote-uudistuksen läpivieminen niin, että lähipalvelut säilyvät. Essayah’n mukaan tärkeää on taata tasalaatuiset palvelut kaikkialla Suomessa eikä lapsiperheiden arkea pitäisi hankaloittaa.

– Soten sisään leivottu rahoitusleikkuri on iso peikko. Siitä voi pahimmillaan tulla myös palveluleikkuri, hän sanoo.

Vaihtoehtona maakuntien on pakko korottaa asiakasmaksuja, joka kuulostaa Essayah korviin karulta sekin.

Hänen mukaansa suomalaisten kannattaisikin kuntavaaleissa kiinnittää erityisestä huomiota siihen, mikä on kunkin puolueen antama realistinen lupaus tulevista palveluista.

Hallitusta Kristillisdemokraatit ovat arvostelleet harvakseltaan ja harkiten, mutta Essayah’n mukaan rakentavaan oppositiopolitiikkaan kuuluu myös se, että aiheesta älähdetään.

Maatalouden ahdinko kirvoitti Kristillisdemokraatit välikysymykseen.

Lapsiperheiden ja kaikkein heikoimpien aseman heikentäminen vaurioittaa Essayah’n mukaan hyvinvointiyhteiskunnan perustuksia.

– Ennen kaikkea minua on hämmästyttänyt päätöksenteko, jonka perustaksi ei ole tehty arvioita niiden vaikutuksista. Niinpä hallitus on joutunut vetämään monet huonosti valmistellut esityksensä takaisin.

Olympiakomitean jäsenyys toi näkyvyyttä

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah oli elokuun kannatusmittauksen julkistamisen aikaan Rion olympialaisissa. Hänet valittiin olympialaisten alla Kansainvälisen olympiakomitean jäseneksi.

Essayah arvioi, että KOK:n jäsenyys toi näkyvyyttä puolueelle ja moni saattoi huomata, että ”ai niin, Kristillisdemokraattejakin voisi äänestää.”

– Toisaalta olemme tehneet rakentavaa oppositiopolitiikkaa, joka on pitemmän tähtäimen politiikkaa kuin lyhytnäköinen irtopisteiden hankkiminen, Essayah sanoo.

Hän uskoo, että oikeisiin asioihin, kuten maatalouden ahdinkoon, perheiden tilanteeseen tai kaikkein heikoimpien asemaan tarttuminen on ollut oikea suunta.

– Osuimme maatalousvälikysymyksellämme selvään kipukohtaan ja olemme saaneet siitä hyvää palautetta. Kannatusluvut ovat vaihtelulle altiita, mutta Essayah luottaa, että puolue on päässyt takaisin kasvu-uralle.

– Toivon, että kannatuksen nousu innostaa puolueen aktiiveja ahkeraan kuntavaalityöhön, hän sanoo.