”Palautettavat afgaanikristityt voivat menettää henkensä”
22.12.2016 klo 15:19 Politiikka KD Lehti
Ulkoministeriön 28.11.2016 päivitetyn matkustustiedotteen mukaan Afganistaniin on vältettävä kaikkea matkustamista. Vainottuja kristittyjä auttavan kansainvälisen kristillisen järjestön, Open Doorsin vuosittaisen World Watch-raportin mukaan Afganistan kuuluu maailman viiden kristityille vaarallisimmaksi luokitellun maan joukkoon.
Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä vetoaa turvapaikkaa hakeneiden puolesta. Suomesta Afganistaniin palautettavien afgaanikristittyjen henki on vaarassa.
Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä ottaa kantaa ja vetoaa turvapaikkaa hakeneiden afgaanikristittyjen puolesta.
Ryhmän kannanotto ja vetoomus on lähetetty Maahanmuuttoviraston eli Migrin ylijohtajalle Jaana Vuoriolle.
Uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä on huolissaan Suomesta Afganistaniin palautettavien afgaanikristittyjen hengestä ja turvallisuudesta.
– Maahan takaisin saapuvalla kristityllä on erittäin suuri riski menettää henkensä islamista luopumisen vuoksi.
– Siksi Suomen viranomaisten tulisi arvioida uudelleen afgaanikristityille annettujen kielteisten turvapaikkapäätösten perusteet ja riskiarviot sekä huomioida olosuhteet Afganistanissa myös uusia päätöksiä tehtäessä.
Ryhmä muistuttaa, että ulkomaalaislain 147§ mukaan ”ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle”.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah kuuluu Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmään.
– Afganistan on tällainen alue etenkin kristityille, ja niinpä esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden tai Maahanmuuttoviraston linjaus siitä, että afgaaneja voidaan palauttaa maahan ja he voivat hakeutua jollekin turvalliselle alueelle, on kestämätön peruste.
Ulkoministeriön 28.11.2016 päivitetyn matkustustiedotteen mukaan Afganistaniin on vältettävä kaikkea matkustamista.
Open Doorsin vuosittaisen World Watch-raportin mukaan Afganistan kuuluu maailman viiden kristityille vaarallisimmaksi luokitellun maan joukkoon.
Kristittyjen tilanne Afganistanissa on vaikea. Afganistan on islamilainen valtio, jossa on teokraattinen hallitus. Islam on maan virallinen uskonto ja maan poliittinen toiminta perustuu islamilaiseen sharia-lakiin. Afganistanin perustuslaki turvaa muidenkin uskontojen harjoittamisen, mutta islamin mukaan uskonnosta luopuminen tai sen vaihtaminen ei ole mahdollista. Afganistanin lait taas eivät voi olla ristiriidassa islamin kanssa.
– Sharia-laki on siis tasa-arvoinen ”valtiollisten” lakien kanssa. Sharian mukaan uskonnon loukkaamisesta tai toiseen uskontoon kääntymisestä voi saada kuolemantuomion, kannanotto muistuttaa.
Vainottuja kristittyjä auttavan kansainvälisen kristillisen järjestön, Open Doorsin vuosittaisen World Watch-raportin mukaan Afganistan kuuluu maailman viiden kristityille vaarallisimmaksi luokitellun maan joukkoon.
Osa Suomessa olevista afgaaneista ovat kaksinkertaista vähemmistöä. He ovat sekä kristityiksi kääntyneitä entisiä muslimeja että hazara-vähemmistöä. Hazarat ovat olleet vainojen kohteena Afganistanissa jo vuosisatojen ajan ja ovat edelleen.
Talibanit vainosivat erityisesti hazaroita ollessaan vallassa Afganistanissa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Hazarana on erittäin vaarallista matkustaa ja maakunnasta toiseen siirtyminen on vaikeaa, sillä koskaan ei tiedä odottaako tarkastuspisteellä viranomainen vai taliban, eikä Afganistanin hallitus pysty toimimaan hazaroiden syrjinnän estämiseksi.
Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä kertoo, että maahanmuuttoviranomaisten toiminnassa on havaittu erilaisia puutteita, muun muassa turvapaikkahakemusten ja perheenyhdistämiseen liittyvien tietojen ja papereiden toimittamisessa.
– Tiedot eivät siirry viranomaiselta toiselle ja asiakirjoja jopa katoaa matkan varrella. Lisäksi haasteita on ollut esimerkiksi erilaisten tapaamisten ja tulkkipalveluiden järjestämisessä. Kun tietoja päätöksistä tulee monesta suunnasta ja kenelläkään ei välttämättä ole kokonaiskuvaa tilanteesta.