– Presidentti Niinistö uskaltaa puhua siitä, miten maailman asiat näkee ja mitkä näkee tärkeäksi. Häneltä myös odotetaan suoria kommentteja kansan kimurantteihin kysymyksiin, sanoo arvotutkija, valtiotieteiden tohtori Anneli Portman.

Anneli Portman vieraili Yle Radio 1:n Ykkösaamussa analysoimassa presidentin uudenvuoden puhetta.

– Presidentillä on uudenvuodenpuheessa mahdollisuus antaa suuntaviivat sille, mikä Suomelle on kansakuntana tärkeää.

Uudenvuodenpuhe oli Sauli Niinistölle järjestyksessä viides presidenttinä.

Portmanin mielestä presidentti Niinistön puheissa näkyy kehitystä siinä, että Niinistö on entistä vahvemmin ottanut moraali- ja arvojohtajan aseman.

– Mielestäni tälle puheelle voisi antaa nimen Varjojen maan matkaopas – miten niistä päästään läpi.

Niinistö puhui siitä, että pahaa on aina ollut, mutta nyt se on entistä näkyvämmin läsnä. Portman piti puheen suurimpana yllätyksenä sitä, että Niinistö puhui niin voimakkaasti moraalista.

– Harvoin otetaan selkeästi moraalipuheen tapaista kantaa. Yleensä puhutaan paljon pehmeämmin. Tällä kertaa pahaa ei linkitetty mihinkään ulkovaltaan suoraan, vaan se linkitettiin terrorismiin tai sellaiseen, mikä vähentää turvallisuutta.

Tietämättä mitä presidentin mielessä liikkui ajattelin heti, että jos jostain naapurimaasta käytetään sanaa karhu, se on Venäjä.

Portmanin mukaan Niinistön puheessa näkyy kriisien aika, jolloin korostuu kansakunnan yhtenäisyyden tarve.

Niinistö nosti tässä uudenvuoden puheessaan esiin nimenomaan Euroopan ja EU:n. Hän ei muistuttanut tällä kertaa pohjoismaisesta yhteistyöstä.

– Tämä oli poikkeuksellista. Nyt ensisijaiseksi kumppaniksi nostettiin EU. Niinistö kantoi huolta siitä, mikäli Venäjän presidentti Putin ja Yhdysvaltain valtaannouseva presidentti Trump keskustelisivat Euroopasta ilman Euroopan osallistumista.

– Nyt Euroopan on aika tehdä yhdessä jotakin, jotta ei tule uutta Jaltaa, Portman analysoi puheen sisältöä.

Jaltan kokous pidettiin toisen maailmansodan jälkeen, ja siinä sovittiin esimerkiksi Saksan tulevaisuudesta.

Presidentti mainitsi puheessaan Kuusamossa asuvan, itsenäisyyspäivän vastaanotollakin nähdyn Sulo Karjalaisen ja hänen karhunsa.

– Tietämättä mitä presidentin mielessä liikkui ajattelin heti, että jos jostain naapurimaasta käytetään sanaa karhu, se on Venäjä, Portman toteaa.

– Jotta voi neuvotella sellaisen kanssa, joka saattaa olla uhka, niin pitää ymmärtää. Pitää ymmärtää toisen osapuolen vaatimukset, tarpeet ja pelot. Siihenhän se presidentin uudenvuodenpuhe päättyi, että pitää ymmärtää sitä, jonka kanssa on puheväleissä, Portman jatkaa analyysiaan.

Lähde: Yle, Yle Radio 1:n Ykkösaamu