Riihimäen lukiolaisten tentattavana ollut kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen äänestäisi nyt Nato-jäsenyyttä vastaan.

– Olisi pitänyt liittyä joskus aiemmin, Räsänen sanoi vieraillessaan Riihimäen lukiossa.

Räsäsen lukio-vierailusta kirjoitti Aamuposti.

Räsänen kertoo Aamupostille Ilahtuneensa siitä, että sai lukiolaisilta runsaasti hyviä kysymyksiä.

Räsänen tarttui oitis eduskunnan puhemiehen kehotukseen lähteä puhumaan kouluille, sillä maanantaina alkoi satavuotiasta Suomea juhlistava Kansanedustajat kouluilla-kampanja.

Lukiolaisten kysymykset kulkivat kansanedustajan työstä ja tasa-arvoisesta avioliittolaista Nato-jäsenyyteen.

– Oma mielipiteeni on, että Natoon olisi pitänyt liittyä joskus aiemmin, mutta nyt viisainta olisi tehdä vain tiivistä yhteistyötä, Räsänen sanoi.

– Kansanedustajana on kestettävä kritiikkiä, vaikka välillä etenkin some-keskustelu oli masentavaa

Aihe on ajankohtainen eduskunnassa keväällä, kun puolustusselonteko valmistuu.

– Vastauksen antaminen ei ole yksinkertaista. Tuskin kukaan osaa varmasti sanoa tällä hetkellä, kumpi on suurempi turvallisuusuhka Suomelle: liittyä vai jättää liittymättä.

Isoin kysymys Venäjän reagointi, jos Suomi todella jättäisi hakemuksensa. Valtion tärkein tehtävä on huolehtia sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Turvallisuuteen puolestaan liittyy nykymaailmassa aivan uudenlaisia uhkia: terrorismi ja hämminkiä aiheuttava hybridisodankäynti, jota edustavat vaikkapa Venäjän ilmatilaloukkaukset Suomessa.

– Omiin puolustusvoimiin resurssoiminen on tärkeää, samoin pohdinta EU:n ja Ruotsin kanssa tehtävästä puolustusyhteistyöstä, Räsäsen vaihtoehdot kuulivat.

Kysymykseen suurimmasta aikaan saamastaan muutoksesta Räsänen tuumaa, että kansanedustaja voi korkeintaan nostaa keskusteluun tärkeiksi kokemiaan asioita – yksin ei edustaja etene. Sisäministerikaudeltaan hän silti mainitsee poliisin hallintorakennemuutoksen, jota ilman kentällä olisi tätä nykyä vähemmän poliiseja.

Räsänen oli aktiivinen myös lapsipornon hallussapidon kieltävän lain synnyttämisessä, mikä heti uran alussa tuotti uhkausviestejä.

Lukiolla haluttiin tietää, miten tasa-arvoisen avioliittolain vastustajana tunnettu Räsänen kesti muun muassa siihen liittyneen julkisuuden ryöpytyksen.

– Kansanedustajana on kestettävä kritiikkiä, vaikka välillä etenkin some-keskustelu oli masentavaa.

Kritiikki on hänestä silti hyvästä, sillä sen edessä on pakko punnita omien arvojensa pitävyys.

Poliitiikkaan pyrkiviä hän neuvookin miettimään, millä arvoilla on liikkeellä.

– Politiikassa tarvitaan sydämen paloa vaikuttaa asioihin. Kyse ei ole vallasta vallan vuoksi.

Eduskuntakeskustelut voivat kuulostaa vihamielisiltä, mutta Räsäsen mukaan asiat pysyvät silti asioina ja kansanedustajien suhteet hyvinä.

– Toivon, että julkisissa keskusteluissa yleensä kunnioitettaisiin erilaisia mielipiteitä. Vihapuhe johtaa vihatekoihin, hän muistutti.