Talousasiantuntijat: Nykyrohdoin hallitus jäämässä tavoitteistaan
25.1.2017 klo 11:55 Politiikka Kristiina Kunnas
Orpo ei vielä arvioi mahdollisten lisäsäästöjen tarvetta, mutta hänen mukaansa taloustavoitteista ollaan tällä hetkellä kaukana.
Taloustavoitteista kiinni pitäminen vaatisi arvion mukaan lisäsopeutusta tai uusia työllisyystoimia.
Virinnyt talouskasvu ei poista julkisen talouden murheita. Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajan Roope Uusitalon mukaan hallitusohjelman finanssipoliittinen linja on pääpiirteittäin järkevä, mutta nykyennustein se ei riitä hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttamiseen.
– Mikäli tavoitteesta halutaan pitää kiinni, tarvitaan lisää joko veronkorotuksia, menoleikkauksia tai sitten uusia toimenpiteitä, joilla saataisiin työllisyyttä kohennettua, sanoi Uusitalo.
Arviointineuvoston eilen tiistaina julkaistussa raportissa arvioidaan, että rakenteellista alijäämää koskevan tavoitteen saavuttaminen vuonna 2019 vaatisi julkisyhteisöjen rahoitusaseman kohentamista noin 1,3 miljardilla eurolla.
Rakenteellinen jäämä kuvaa sitä, miten tulot ja menot ovat tasapainossa, kun putsataan pois suhdannevaihtelujen vaikutukset. Jotta hallituksen oma tavoite julkisen talouden tasapainosta saavutettaisiin, tulisi raportin mukaan julkisen sektorin tuloja kasvattaa tai menoja pienentää tämän lisäksi vielä 1,1 miljardilla eurolla.
Julkisen talouden harmaat luvut ovat pöydällä kevään kehysriihessä ja hallituksen sisällä on käyty nokkapokkaa tarvittavista toimista. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on toistuvasti sanonut uskovansa kovempaan talouskasvuun kuin valtiovarainministeriön tälle vuodelle ennakoima 0,9 prosenttia.
Tosiasia on, että velkaantuminen pitää taittaa. Yhtään ylimääräistä leikkausta en halua tehdä. – Petteri Orpo
Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomen nykyinen kasvuvauhti ei riitä julkisen talouden tasapainottamiseen. Orpo kertoo kuitenkin olevansa hyvillään siitä, että hallituspuolueissa ollaan samaa mieltä lisätoimien tarpeesta työllisyyden vahvistamiseksi.
Orpon mielestä keskeisiä keinoja ovat työmarkkinauudistusten jatkaminen, työn kohtaanto-ongelmiin puuttuminen sekä innovaatioiden ja tutkimuksen tukeminen. Suomessa on tuhansia vapaita työpaikkoja mutta korkea työttömyys.
Orpo ei vielä arvioi mahdollisten lisäsäästöjen tarvetta, mutta hänen mukaansa taloustavoitteista ollaan tällä hetkellä kaukana. Valtiovarainministeriön seuraavat kasvuluvut julkistetaan maaliskuussa, jonka jälkeen katsotaan, millaisia päätöksiä kevään puoliväliriihessä tarvitaan.
– Tosiasia on, että velkaantuminen pitää taittaa. Yhtään ylimääräistä leikkausta en halua tehdä. Uudistetaan rakenteita, jotta saadaan ihmiset töihin.
Finanssikonserni OP ennusti tiistaina vajaan kahden prosentin talouskasvua tälle vuodelle. Vaikka talouskasvu kiihtyisi OP:n ennusteen mukaisesti, sekään ei Uusitalon mukaan kohentaisi julkisen talouden tilannetta niin, että hallitus saavuttaisi finanssipoliittiset tavoitteensa.
– Tässä alkaa tulla ennustelaitoksilta mustaa valkoiselle siitä tunnelmasta, joka tuolla kentässä on ollut jo pitempään, Lintilä kommentoi OP:n ennustetta.
Hänen mukaansa puoliväliriihessä pitää panostaa vielä enemmän kasvun luomiseen. Hänen mukaansa nousua ei pidä mennä hyydyttämään leikkauksilla tai ratkaisuilla, jotka vaarantaisivat kustannuskilpailukyvyn. Lintilän mukaan on mahdoton sanoa tässä vaiheessa, joudutaanko säästöpöytään vielä palaamaan tällä hallituskaudella.
– Se arvioidaan sitten tilanteen mukaan. Tällä hetkellä oma mielipiteeni on se, että lisäleikkaukset olisivat enemmän uhka kuin mahdollisuus, Lintilä sanoi.