– Käsite ’oikeus kuolla’ on harhaanjohtava. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset tunnustavat ihmisen oikeuden elämään, eivät oikeutta kuolemaan, terotti kansanedustaja Päivi Räsänen puheessaan Suomen kristillisen lääkäriseuran opiskelijatilaisuudessa Oulussa.

Kansalaisaloite eutanasian sallimisesta on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloite menee osittain pidemmälle kuin Hollannin laki esittäessään lääkärille velvollisuutta ohjata eutanasiaa pyytävä potilas toiselle lääkärille, mikäli hän ei vakaumuksensa mukaan hyväksy potilaan surmaamista. Hollannissa tästä on vasta käyty keskustelua, mutta lääkärien enemmistö tätä näyttää vastustavan.

Räsänen ihmettelee, miksi kärsivän potilaan surmaaminen pitäisi laillistaa nyt. Saattohoito on kuitenkin kehittyneempää kuin koskaan aiemmin.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen oli kutsuttu puhumaan Suomen kristillisen lääkäriseuran opiskelijatilaisuuteen Ouluun maanantai-iltana.

– Kansalaisaloitteessa eutanasialakia ’hyvän kuoleman puolesta’ perustellaan ratkaisuna parantumattomasti sairaan potilaan kärsimyksillä ja hänen itsemääräämisoikeudestaan johdetulla oikeudella kuolla, Räsänen totesi.

Hänen mielestään tämä on harhaanjohtavaa.

– Käsite ’oikeus kuolla’ on harhaanjohtava. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset tunnustavat ihmisen oikeuden elämään, eivät oikeutta kuolemaan.

– Mitä on ’hyvä kuolema’? Räsänen kysyi.

– Kun puhutaan hyvästä kuolemasta, tarkoitetaan itse asiassa elämää. Elämä ennen kuolemaa viimeisiä sekunteja myöten voi olla hyvää tai huonoa, mutta itse kuolema on raja, jota emme pysty arvottamaan.

Räsäsen mielestä potilaan autonomia ei koskaan tarkoita sitä, että hän voisi määrätä, miten lääkärin on häntä hoidettava. Potilaalla on oikeus kieltäytyä mistä tahansa hoidosta, mutta ei oikeutta määrätä, mitä hoitoa hän saa.

– Hollannissa lähes kaikki kuolinpäätöstä toivovat potilaat valitsevat mieluummin eutanasian kuin lääkärin avustaman itsemurhan. Jos itsemääräämisoikeuteensa vetoava potilas ei itse halua surmata itseään, miten kuvitellaan, että lääkärit haluaisivat siihen ryhtyä?

Räsäsen mukaan lääkärille sysätty kuoleman herruus vaikuttaa ratkaisevasti ammatti-identiteettiin. Kuolemasta ei tule luonnollisempaa, jos se verhotaan lääketieteelliseksi toimenpiteeksi ja sanan ”eutanasia” taakse.

– Eutanasia on erotettava sellaisesta oireiden hoidosta, jonka sivuvaikutuksena elämä saattaa lyhentyä. Lääkäri joutuu useissa tilanteissa punnitsemaan lääkkeiden tai muiden hoitotoimenpiteiden hyötyjä ja haittoja. Lääkehoidon tarkoituksena ei ole koskaan tappaa potilasta, vaikka sen käyttöön saattaisi liittyä jopa kuolemaan johtavia sivuvaikutuksia.

Räsänen ihmettelee, miksi kärsivän potilaan surmaaminen pitäisi laillistaa nyt.

– Saattohoito on kehittyneempää kuin koskaan aiemmin historiassamme. Vaikeatkin kivut tai hengenahdistus voidaan hoitaa oireettomiksi, hän muistuttaa.

– Käytössä on myös sedaatio, kuolevan potilaan nukuttaminen vaikeiden oireiden hallitsemiseksi. Potilaan voi tarvittaessa herättää palliatiivisesta sedaatiosta, minkä jälkeen kärsimys saattaakin olla hallinnassa.

Suomessa saattohoitoa ei ole kuitenkaan systemaattisesti kehitetty osana julkista terveydenhuoltoa.

– Harvat saattohoitokodit ovat talousvaikeuksissa kuntien vähentyneiden maksusitoumusten vuoksi. Avainkysymys kuolevien hoidossa on resursointi. Kuoleva tarvitsee inhimillistä läsnäoloa ja tehokasta oireenmukaista hoitoa. Saattohoidon puutteita ei korjata tappamalla kärsivä.

– Saattohoitolain avulla voitaisiin asettaa minimivaatimukset asianmukaiselle saattohoidolle asuinpaikasta riippumatta, Räsänen muistuttaa.