Vaikka itsemääräämisoikeus on ollut perusteena, Hollannissa 96% ihmisistä haluavat lääkärin tekevän eutanasian myrkkyruiskeella sen sijaan, että itse ottaisivat myrkkyjuoman, ihmetteli professori Theo A Boer.

Teologian ja etiikan tohtori Theo A Boer on kymmenen vuoden aikana, jolloin hän oli eutanasioita valvovan alueellisen komitean jäsen, arvioinut noin 4000 eutanasiatapausta. Hän on nähnyt vuosittaisten eutanasiatapausten nousun maassaan 1800:sta 5500:en. Samalla palliatiivisen sedaation eli nukuttamistapausten määrä on kasvanut 9000:stä 25000:en vuodessa, kun kaikkiaan Hollannissa kuolee vuosittain 140 000 ihmistä.

– Eutanasiasta tuli vuosista 2006-2007 lähtien yhä normaalimpi tapa kuolla. Syöpätapausten osuus laski 70-75 prosenttiin ja mukaan tuli muita syitä, jopa sokeus ja autistisen potilaan jokapäiväisten rutiinien poistuminen, totesi Boer Eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa tänään.

Psykiatristen tapausten määrä kasvoi kahdesta 56:en, dementiatapausten yhdestä 109:an.

– Ajattelussa on tapahtunut vähittäinen muutos kärsimyksen lievittämisestä itsemääräämisen korostamiseen. On esimerkiksi perustettu elämän lopettamisklinikka, jolla on 50 liikkuvaa eutanasia-ryhmää. Yli puolet sen tekemistä 365 eutanasiasta vuonna 2015 tehtiin henkilöille, joilla olisi ollut vielä keskimäärin seitsemän vuotta elinikää jäljellä, kertoi professori Theo A Boer.

Boer katsoi, että kaltevalla pinnalla on luisuttu liian pitkälle. Viime lokakuussa Hollannin terveysministeri Edith Schippers ehdotti valtion järjestämää itsemurhaohjelmaa niille jotka katsovat eläneensä tarpeeksi kauan.

– Aluksi keskusteltiin 70-75 vuoden iästä tällaiselle avustetulle itsemurhalle, viime viikolla puheenvuorot kääntyivät siihen, ettei ikärajoitetta tarvita, koska se olisi syrjivää.

Boerin mukaan Hollannin itsemurhaluvut eivät ole eutanasian lisääntyessä vähentyneet vaan lisääntyneet. Viereisessä Saksassa, jossa ei ole eutanasiaa, itsemurhaluvut sen sijaan ovat vähentyneet.

– Tarjonta kasvattaa kysyntää. Eutanasialaki avaa uudet keskustelut, se on alku lisääntyvälle liberalisoinnille, oli professori Boerin johtopäätös.

Seminaarissa lääkärikansanedustaja  Päivi Räsänen analysoi Suomen eutanasiakeskustelua poimimalla keskeisiä viestejä tuoreesta eutanasia-kirjastaan. Yllätysvieras USA:sta Scott Fischbach kertoi eutanasiakeskustelusta USA:ssa.

– Eutanasialakia on ajettu 29 osavaltiossa ja vain Kaliforniassa se on mennyt läpi, kertoi Fischbach.

Suomen Kristillisen Lääkäriseuran varapuheenjohtaja Kalle Mäki avasi keskustelussa esitettyjä käsitteitä ja kertoi kokemuksiaan Pirkanmaan saattohoitokodista.

Kun saattohoito on saatu kuntoon, ovat toiveet eutanasiasta pääsääntöisesti kadonneet.

– Kun saattohoito on saatu kuntoon, ovat toiveet eutanasiasta pääsääntöisesti kadonneet. Saattohoitolaki antaisi turvan tuneetn ja hälventäisi pelkoja, että joutuisi kärsimään kuollessaan. Toivon, että eutanasiakeskustelu kääntyisi keskusteluksi saattohoitolaista, sanoi Kalle Mäki ja iloitsi näin tapahtuneen eduskunnan eutanasiakeskustelussa.

Hengityslaitepotilaat ry:n puheenjohtaja Jukka Sariola kysyi millainen viesti eutanasia on sellaisille ihmisille, jotka kokevat olevansa taakkana toisille.

– Yhteiskunta hyväksyisi asenteen, että joillekin ihmisille on parempi kuolla pois. Emme voi missään tapauksessa antaa avuttomuuden olla syy. Mahdollistetaan palvelut, siihen on yhteiskunta kutsuttu, ei siihen, että nyt on elämä eletty ja se voidaan lopettaa, sanoi Sariola.

Syöpätautien erikoislääkäri Tiina Tasmuth näytti luettelon, kuinka Suomessa on viimeisten 15 vuoden aikana saattohoitoa kehitetty ja mitä tarpeita edelleen on varsinkin kotisaattohoidossa.

– Kivunhoito on korkealla tasolla saattohoitokodeissa ja yliopistollisten sairaaloiden saattohoito-osastoilla. Palliatiivinen sedaatio on erittäin harvinainen, sitä tarvitaan vain muutamat kerrat vuodessa, totesi Tasmuth ja ihmetteli, että tapauksia on Suomessa niinkin paljon kuin seminaarissa mainitut sata.

Sairaalateologi Tuula Portin on 14 vuoden sairaalasielunhoitotyössään kohdannut vain yhden henkilön, joka toivoi masennuksessaan eutanasiaa.

– Ihmiset allekirjoittivat kansalaisaloitteen eutanasialaista hatarin tiedollisin pohjin. Uskon, että tällaisen seminaaripäivän jälkeen kaikki olisivat olleet sitä mieltä, että ajetaan saattohoitolakia eikä eutanasialakia, sanoi Portin.

Seminaarin järjestivät eurooppalainen ajatuspaja Sallux, suomalainen ajatushautomo Kompassi ja kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä. Tilaisuuden juonsi lääkärikansanedustaja Sari Tanus. Seminaari on nähtävissä osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=w2aoFaCFnlY