Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä toteaa, että on aika hyväksyä se, etteivät  lukukausimaksut ole sosiaalisesti epäoikeudenmukaisia.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla tarjoaa suuria intohimoja herättävää lääkettä korkeakoulujen rahoituspulmiin. Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja tutkimusjohtaja Niku Määttänen ehdottavat muistiossaan, että korkeakouluille sallitaan kohtuullisten lukukausimaksujen periminen myös suomalaisilta ja Eta-maiden opiskelijoilta. Samalla remontoitaisiin opintolainajärjestelmä.

Vihriälän mukaan on aika hyväksyä, etteivät lukukausimaksut ole sosiaalisesti epäoikeudenmukaisia, vaan ne tehostaisivat opiskelua ja korkeakoulujen toimintaa.
Samalla myös opetuksen laatua voitaisiin parantaa.

Lukukausimaksu voisi olla esimerkiksi 1 000 euroa, eli viiden vuoden tutkinnon hinnaksi tulisi 10 000 euroa.

Lukukausimaksujen koon suhteen Vihriälä lähtisi varovasti liikkeelle. Lukukausimaksu voisi olla esimerkiksi 1 000 euroa, eli viiden vuoden tutkinnon hinnaksi tulisi 10 000 euroa.

– Noinkin pieni lukukausimaksu tuottaisi aika hyvin. Se loisi kannustimia siihen, että opiskellaan vähän nopeammin kuin nyt tapahtuu, Vihriälä sanoo.

Etla väläytti lukukausimaksuja jo tammikuussa ja on nyt tehnyt asiasta tarkemman muistion.

Ammattikouluissa ja yliopistoissa on yhteensä noin 300 000 opiskelijaa ja 1 000 euron lukukausimaksu tuottaisi noin 600 miljoonan euroa tulot bruttomääräisesti vuosittain. Tämä enemmän kuin kompensoisi nyt tehdyt säästöt korkeakouluihin.

Tuloilla lukukausimaksuista korkeakoulut voisivat kehittää omaa toimintaansa. Maksuista kertyvä esimerkiksi 10 000 euron opintovelka ei Vihriälän mukaan ole ylivoimainen, kun laskelmien mukaan korkeakouluopiskelija ansaitsee elinkaarensa aikana puoli miljoonaa enemmän kuin ammattikoulun käynyt.

Kun korkeakoulujen rahoitustilanne paranisi, voisi valtio satsata koulutusrahoitustaan enemmän varhaiskasvatukseen, peruskouluun, lukioon ja ammattikoulutukseen. Vihriälän mukaan tämä olisi tarkoituksenmukaista, koska isoimmat erot kansalaisten välillä elämässä pärjäämisessä syntyvät varhaisessa vaiheessa elämänuraa.

– Tämä tasaisi mahdollisuuksien tasa-arvoa paljon paremmin kuin se, että on ilmainen korkeakouluopiskelu kaikille, Vihriälä sanoo.

Vihriälän ja Määttäsen mielestä korkeakoulujen lukukausimaksut yhdistyneenä hyvin suunniteltuun opintolainajärjestelmään eivät estä vähävaraisten perheiden lasten opiskelua tai sosiaalista liikkuvuutta yleisemmin.

Opintolainan takaisinmaksu voidaan sitoa opintojen jälkeisiin tuloihin, ja opintolainajärjestelmää laajennettaisiin siten, että se kattaa elinkustannusten lisäksi myös lukukausimaksut.

– Jos jäisi työttömäksi tai hyvin pienille ansiotuloille, opintolainaa tarvitsisi maksaa vähemmän pois tai ei ollenkaan, Vihriälä sanoo.

Lähde: STT–Olli Kuivaniemi