Lääkkeiden markettimyynnillä voi apteekkarien mukaan olla terveysriskejä.

Hallituspuolueiden apteekkityöryhmä sai keskiviikkona valmiiksi yhteiset linjaukset apteekkitoiminnan tulevaisuudesta. Työryhmä päätti yksimielisesti, että sääntelyä vapautetaan pikku hiljaa. STT:n tietojen mukaan hallituksen on määrä käsitellä asiaa ensi viikon puoliväliriihessään.

Mitä säännellään ja miksi?

Apteekkitoimintaa saa harjoittaa ainoastaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean luvalla, ja apteekkiluvan voi saada vain proviisori. Tätä edellyttää lääkelaki. Reseptilääkkeiden hinnat on määritelty ja ne ovat samat kaikille apteekeille. Apteekkarit maksavat valtiolle apteekkimaksua liikevaihdon perusteella. Kaikella tällä halutaan taata lääkkeiden turvallinen myynti ja käyttö.

Osa yleisistä ja turvallisimmista itsehoitolääkkeistä voisi päivittäistavarakaupan puolesta olla markettien hyllyillä jo ensi vuoden alusta.

Mitä sääntelyn purkaminen käytännössä voisi tarkoittaa ja milloin se voisi alkaa?

Sääntelyn purkaminen on suuri kokonaisuus. Osia siitä voisi olla mahdollista höllentää nopealla aikataululla. Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto kertoo kolmesta päätavoitteesta.

– Apteekkien perustamisen vapauttaminen, hintakilpailun mahdollistaminen ja kuluttajille turvallisten itsehoitolääkkeiden myyminen marketeissa.

Näitä lääkkeitä voisivat olla esimerkiksi eräät allergialääkkeet, särkyvoiteet, ruoansulatuslääkkeet tai kurkkukipua lievittävät valmisteet.

Luodon mukaan osa yleisistä ja turvallisimmista itsehoitolääkkeistä voisi päivittäistavarakaupan puolesta olla markettien hyllyillä jo ensi vuoden alusta.

– Nämä ovat myynnissä hyvin monessa Euroopan maassa.

Marketin myymät itsehoitolääkkeet voisivat Luodon mukaan olla noin 15 prosenttia halvempia kuin ne nykyisin ovat. Hän perustelee näkemystään kaupan logistiikan tehokkuudella.

Miksi sääntelyn purkamiseen tulisi suhtautua pidättyväisesti?

Fimea ei viranomaisena ota kantaa poliittiseen päätöksentekoon, mutta korostaa ennen muuta lääketurvallisuutta ja sitä, että lääkkeitä on oltava saatavilla myös harvaanasutuilla alueilla.

– Nämä ovat asioita, joiden tulisi ohjata keskusteluita ja niitä tulisi pohtia hyvin vakavasti, johtaja Eeva Leinonen sanoo.

Apteekkien rooli voisi tulevaisuudessa muuttua, ja ne voisivat toimia myös eräänlaisina terveyspalvelupisteinä, joissa saisi esimerkiksi rokotuksia tai joissa seurattaisiin lääkehoidon onnistumista, Leinonen pohtii.

Apteekkariliitto muistuttaa lääkemyynnin vapautumisen riskeistä. Esimerkiksi Ruotsissa parasetamolia sisältäneet valmisteet palautettiin marketeista apteekkeihin, sillä liiallisina annoksina ne voivat aiheuttaa vakavia maksavaurioita.

– Lääkitysturvallisuus edellä pitää mennä, sanoo liiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.

Millaisia kokemuksia kilpailun vapauttamisesta muutoin on esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa?

Kokemukset vaihtelevat, mutta apteekkien lukumäärä on yleensä kasvanut. Lääkkeiden hinnat ovat monin paikoin alentuneet, mutta Fimean kokoamien tietojen perusteella on vaikea arvioida, mitkä kaikki seikat ovat kehitykseen vaikuttaneet. Samaan aikaan on nimittäin tehty kilpailun vapauttamisen lisäksi muitakin uudistuksia.

Apteekkariliiton Hirvonen muistuttaa, että esimerkiksi Ruotsissa lääkkeiden saatavuudessa on ollut ongelmia kilpailun vapauttamisen jälkeen. Virossa puolestaan on pulaa farmaseuteista ja proviisoreista, sillä markkinat vapautuivat niin vauhdilla, että asiantuntijoita ei ole riittävästi.

Lähde: STT–Mimma Lehtovaara, Saila Kiuttu