EU:n sääntely turvaa maiden välillä liikkuvan ihmisen sosiaaliturvaoikeuksia, mutta aiheuttaa myös oikeudellisia ja hallinnollisia haasteita.

Kelan tutkimuksen uusi teemakirja tarkastelee rajat ylittävää sosiaaliturvaa eri näkökulmista.

­Liikkuvien työntekijöiden ja muiden eri maiden välillä liikkuvien EU-kansalaisten sosiaalietuuksien turvaaminen on Euroopan unionin sosiaalipolitiikan ydintä.

– Ihmiset sairastuvat, saavat lapsia tai uuden työpaikan tai joutuvat työttömiksi riippumatta valtioiden rajoista

Tampereen yliopiston apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha muistuttaa, että liikkuvat ihmiset tarvitsevat liikkuvaa sosiaaliturvaa.

– Ihmiset sairastuvat, saavat lapsia tai uuden työpaikan tai joutuvat työttömiksi riippumatta valtioiden rajoista. Siksi tarvitaan ylikansallista sosiaaliturvasääntelyä, Kalliomaa-Puha sanoo.

Kelan tutkimuksen uudessa teemakirjassa Sosiaaliturvan rajoilla – Kirjoituksia kansainvälisestä sosiaalioikeudesta tarkastellaan sosiaaliturvaa rajat ylittävissä tilanteissa eri näkökulmista.

– EU:n sosiaalipolitiikka perustuu vakuutusajattelulle: jokainen työntekijä kerryttää itselleen ja perheelleen turvaa maksamalla vakuutusmaksuja tai veroja palkkatuloistaan. On reilua, että tällä tavalla ansaittu sosiaaliturva on käytettävissä myös toisessa maassa, Kalliomaa-Puha toteaa.

EU:n alueella sosiaaliturva-asioissa sovelletaan pääsääntöisesti työskentelymaan lainsäädäntöä: työntekijää koskevat sen maan sosiaaliturvalait, jossa hän työskentelee. Teemakirjassa analysoidaan myös niitä haasteita, joita tästä pääsäännöstä ja siihen liittyvistä poikkeuksista syntyy.

Kalliomaa-Puhan mukaan aihe on ajankohtainen sikälikin, että EU:n komissio antoi viime vuoden lopulla ehdotuksen uusista säännöistä, joilla on tarkoitus muun muassa parantaa työntekijöiden liikkuvuuden edellytyksiä unionin alueella.

Kirjan mukaan Suomessa on useita puutteita heikoimmin pärjäävien sosiaalisten oikeuksien toteutumisessa. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien, esimerkiksi pienituloisten ja joidenkin maahanmuuttajaryhmien, oikeuksissa tai niiden toteutumisessa on Suomessa parannettavaa.

Esimerkiksi useat vähimmäismääräiset perusturvaetuudet on katsottu liian pieniksi, ja Suomi on saanut siitä huomautuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta. Uusin ratkaisu julkaistiin tällä viikolla.