Kristillisdemokraatit satsaisivat hallitusta enemmän myös sisäiseen turvallisuuteen ja terveeseen sisäilmaan sekä korottaisivat takuueläkettä reilummin.

Hallituksen satsaukset ovat osittain Kristillisdemokraattien linjausten mukaisia, mutta Kristillisdemokraattien puheenvuoron ensi vuoden budjettia koskevassa lähetekeskustelussa pitäneen Peter Östmanin mielestä ne jäävät kosmeettisiksi.

– Hallituksen päätös korottaa takuueläkettä on hyvä. Muutaman kymmenen euron korotus takuueläkkeeseen ei kuitenkaan riitä turvaamaan arvokasta vanhuutta, Östman arvioi.

Hän vihjaa, että KD:n eduskuntaryhmä aikoo omassa vaihtoehtobudjetissaan tuoda eläkkeisiin ja vanhustenhoidon tarpeisiin ratkaisuehdotuksia.

Hallitus on kohdistanut monet talouden sopeutustoimensa juuri ruuhkavuosia eläviin lapsiperheisiin

Toinen kohde, johon kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä aikoo kiinnittää huomiota ovat julkisten rakennusten, erityisesti päiväkotien, koulujen ja sairaaloiden sisäilmaongelmat.

– Kuntien tiukka taloustilanne aiheuttaa sen, että ongelmiin tartutaan usein aivan liian myöhään. Tämä on niin laaja ja iso ongelma, että on turha kuvitella, että yhden vuoden budjetilla saisimme Suomesta homeettoman tai kosteusvauriottoman.

Östmanin mukaan KDn eduskuntaryhmä aikoo kuitenkin esittää sellaisia askelmerkkejä, joilla valtiovallan toimin päästäisiin eteenpäin ja hieman parempaan tilanteeseen.

Panostuksia tarvitaan hänen mukaansa niin tutkimukseen, terveydenhoitoon kuin korjausavustuksiinkin.

Kristillisdemokraatit odottivat ennen budjettiriihtä hallitukselta panostuksia ennen kaikkea työllisyyden ja yrittäjyyden tukemiseen, lapsiperheiden tilanteen helpottamiseen sekä sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen.

Talouden odotettua nopeampi elpyminen antaa Östmanin mukaan hyvät mahdollisuudet parantaa työllisyyttä merkittävästikin.

– Yrittäjyyttä tukemalla ja eri työllistämiskeinoilla on mahdollista saada työpaikkoja syntymään ja piristää entisestään talouskasvua.

– Koulutuksen osalta on huomioitava elinkeinoelämän tarpeet niin korkeakoulutuksessa kuin ammatillisessa koulutuksessa. Leikkausten sijaan tarvitsemme nyt panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja kehitystoimintaan, Östman vetosi.

Kristillisdemokraatit ovat syksyn aikana useaan otteeseen muistuttaneet laskevasta syntyvyydestä, joka on vajonnut 1860-luvun nälkävuosien tasolle.

Östman huomauttaa, että hallitus tekee pienen korotuksen lapsilisään, mutta unohtaa tyystin kaikki muut päätökset lapsiperheitä kurittavat päätökset, joita tällä kaudella on tehty. Hallitus on kohdistanut monet talouden sopeutustoimensa juuri ruuhkavuosia eläviin lapsiperheisiin.

– Asuntolainojen korkovähennyksen leikkaaminen, asumistuen muutos, kiinteistöveron nosto ja tuloverotuksen lapsivähennyksen poistaminen ovat tuntuvia heikennyksiä monille lapsiperheille. Perheen perustamiseen tarvitaan kannustavia toimenpiteitä. Nyt niitä ei ole riittävästi, Östman kritisoi.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei ole kuitenkaan patistamassa ihmisiä vauvantekotalkoisiin, vaan tavoitteena on jo pitkään ollut yhteiskunnan muuttaminen lapsi- ja perheystävällisemmäksi. Tavoitteena on huomioida lapsiperheiden tarpeet ja valinnanvapauden kaikessa lapsiperheitä koskevassa päätöksenteossa.

Östmanin mukaan näin olisi hallituksenkin kuulunut tehdä talousarvioesitystä valmistellessaan.

Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talouspolitiikan tarkoituksena on rakentaa talouden ja hyvinvoinnin vakaa perusta tuleville sukupolville.

– Ilman lapsimyönteisempää politiikkaa, meidän on turha edes puhua tällaisista tavoitteista. Kohta olemme tilanteessa, jossa meillä ei edes ole niitä tulevia sukupolvia, Östman valitteli.

Poliisi- ja rajavartiolaitos lukeutuu niihin harvoihin kohteisiin, joihin hallitus esittää lisäsatsauksia.

– Hallituksen satsaukset ovat tervetulleita, mutta ovatko ne riittäviä turvallisuusympäristön muuttuessa yhä haasteellisemmaksi, Östman kysyy.

Hänen mukaansa KD:n tavoitteena on myös nopeuttaa turvapaikanhakuprosessia lisäämällä Maahanmuuttovirastolle ja oikeuslaitokselle riittävät määrärahat.

– Tämä parantaisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja toisi samalla säästöjä, kun käsittelyajat saataisiin lyhenemään.