Hallitukselta vaaditaan arviota uuden alkoholilain vaikutuksista lasten ja perheiden hyvinvointiin

7.11.2017 klo 16:28 Politiikka Samuli Rissanen

Suomen sosiaali- ja terveys ry SOSTE vaatii alkoholilain lapsivaikutusten arviointia. Kolme kansanedustajaa teki aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

SOSTE pitää välttämättömänä, että alkoholilakiesitykselle tehdään kunnollinen lapsivaikutusten ennakkoarviointi. Alkoholilain kokonaisuudistuksen ehdotuksilla on selkeitä negatiivisia vaikutuksia niin lasten terveyteen ja hyvinvointiin kuin heidän tulevaisuutensakin.

–Uudistus toisi vahvempia ja nuoriin vetoavampia alkoholijuomia lähikauppaan. Samalla tiedämme, että kauppojen ikärajakontrolli ei ole yhtä vahvaa kuin Alkossa. Saatavuuden lisääntyminen lisää haittoja, myös lapsiperheissä, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas painottaa.

Alkoholilakiesitys on ristiriidassa Suomessa voimassa olevan YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa kyseenalaistaen monia sopimukseen kuuluvia lapsen oikeuksia. Lapsen oikeuksien sopimus ja siinä lapsille turvatut oikeudet muodostavat perustan lapsivaikutusten arvioinnille.

–Vanhempien ongelmakäyttö vaarantaa lapsen hyvinvoinnin ja perusturvallisuuden ja vaikuttaa usein lapsen elämään pitkälle aikuisuuteen asti. Alkoholi on esimerkiksi huostaanottojen merkittävimpiä taustasyitä, Kiukas muistuttaa.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus oli yksi kolmesta kansanedustajasta, jotka jättivät hallitukselle kirjallisen kysymyksen alkoholilain vaikutuksista lasten ja perheiden hyvinvointiin.

Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisryhmän puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen ja varapuheenjohtaja Sari Tanus sekä Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän puheenjohtaja Kari Kulmala ovat puolestaan jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen lapsivaikutusten arvioinnista alkoholilain kokonaisuudistusprosessissa.

Mäkisalo-Ropponen kertoo, että ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston lastensuojelutyöryhmä on esittänyt huolensa alkoholilain kokonaisuudistuksen vaikutuksista lasten ja perheiden hyvinvointiin.

– Pelkona on, että alkoholiongelmaisten vanhempien kanssa asuvien lasten hyvinvointi vaarantuu ja että kasvavat alkoholihaitat yhteiskunnassa lisäävät lapsiperheiden ongelmia. Huolemme on yhteinen, Mäkisalo-Ropponen sanoo.

Kulmala muistuttaa, että noin 65 000 – 70 000 lapsista asuu perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmasta on päihdeongelma. Näissä perheissä lapset tuntevat liian hyvin alkoholin haitat ja joutuvat kantamaan kohtuutonta taakkaa liian nuorina.

–  Toimimme eduskunnassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen puolesta ja haluamme suojella lapsia alkoholin haitoilta. Alkoholilain kokonaisuudistuksessa lapsen etu ei toteudu, mikäli laki lisää entisestään alkoholihaittoja, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus arvioi.

 

Ylös