Demokraattisten maiden vaaleihin kohdistuva häirintä on ollut kasvussa, mutta samalla sen vaikutus vähenemässä. Ulkopoliittisen instituutin uusimmassa FIIA Briefing Paper-julkaisussa arvioidaan, että vaikutus oli korkea Yhdysvalloissa, Ranskassa matalampi ja Saksassa jo vähäinen.

Viimeisimmät vaalit Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Saksassa osoittavat, että autoritaaristen valtioiden sekaantuminen demokraattisten maiden vaaleihin on kasvussa.

Demokraattisten maiden vaaleihin sekaantuvat ulkovallat hakkeroivat dataa ja jakavat aineistoa tietovuotojen avulla. Vuotoa vahvistetaan levittämällä disinformaatiota ja epäluuloa sosiaalisessa mediassa.

Vaaleihin sekaantuminen voi myös kostautua, ja siten ennaltaehkäistä vaalihäirinnän todennäköisyyttä

Ulkopoliittisen instituutin uusin FIIA Briefing Paper tarkastelee verkossa tapahtuvaa häirintää ja demokratioiden keinoja puolustautua siltä. Vaaleihin sotkeutuminen voidaan kuitenkin tunnistaa viisiportaisen mallin kautta. Mallin avulla on mahdollista kehittää algoritmipohjaisia välineitä, joilla voidaan havaita automatisoituja vaalihäirinnän muotoja. Vaalihäirintä on toteutettavissa samalla peruskaavalla uusien demokraattisten vaalien yhteydessä.

Kasvava tietoisuus vaalihäirinnän toimintatavoista vähentää kuitenkin kokonaisvaikutusta. Vähenevän vaikutuksen trendi on havaittavissa viime aikojen vaalihäirintäoperaatioissa keskeisten vaalien yhteydessä: Yhdysvalloissa vaikutus oli korkea, Ranskassa matalampi ja Saksassa vähäinen.

Vaaleihin sekaantuminen voi myös kostautua, ja siten ennaltaehkäistä vaalihäirinnän todennäköisyyttä.

Tällä hetkellä dataa ei käytännössä valvota demokraattisesti. Äänestäjien pitäisi kuulla puolustautumiskeinoista, joilla kamppaillaan manipuloivia algoritmeja ja tulevia tekoälypohjaisia taktiikoita vastaan. Hallitukset voivat tarjota näitä työkaluja. Nykyistä ketterämmät markkinat ja yhteiskunnalliset ratkaisut voisivat olla käytettävissä kyberperusteisessa vaalivalvonnassa.

Ulkopoliittisen instituutin julkaisun vaalihäirinnästä ja siltä suojautumisesta on kirjoittanut ohjelmajohtaja Mika Aaltola, joka johtaa instituutin Globaali turvallisuus-tutkimusohjelmaa.