Suomelle ja muille EU:n jäsenmaille pitäisi antaa isompi vastuu maataloustukipäätöksistä, ehdottaa EU-komissio. ”Brysselin sanelusta” halutaan eroon.

Euroopan unionissa on alkamassa vakava keskustelu maataloustukien kohtalosta, koska brexitin takia menoja on pakko leikata.

Keskiviikkona komissio antoi oman ehdotuksensa yleisiksi periaatteiksi. Tukien nykyinen rakenne voitaisiin komission mukaan säilyttää, mutta joustavuutta ja yksinkertaisuutta pitää lisätä.

Siirtymä yhden koon politiikasta räätälöidympään malliin tarkoittaisi komission mukaan sitä, että EU:n vaatimukset rajoitetaan minimiin. Jokaiselle maalle tulisi velvollisuus laatia maatalouden tukemisesta suunnitelma, jonka komissio tarkistaisi ja varmistaisi, että yhdessä sovitut tavoitteet toteutuvat.

Suomen saamat suorat tuet ovat olleet maa- ja metsätalousministeriön mukaan noin 524 miljoonaa euroa vuodessa. Ministeri Jari Leppä (kesk.) arvioi kesällä, että Suomen tuista saattaa lähteä vuodessa jopa 100 miljoonaa euroa brexitin takia.

Vuonna 2021 alkavalla uudella rahoituskaudella rahaa on käytössä tuntuvasti nykyistä vähemmän, koska Britannia ei ole enää mukana kasvattamassa yhteistä budjettia. EU:n vuotuinen budjetti on ollut noin 150 miljardia euroa, johon Britannian on arvioitu jättävän noin 10–11 miljardin aukon.

Maataloustuet ja alueiden kehitysrahat ovat budjetin ehdottomasti isoimmat menot. Niitä joudutaan todennäköisesti leikkaamaan, ellei EU-mailta löydy haluja kasvattaa omia maksuosuuksiaan. Muun muassa Suomi on vastustanut sitä, että sen maksut kasvaisivat.

Suomen saamat suorat tuet ovat olleet maa- ja metsätalousministeriön mukaan noin 524 miljoonaa euroa vuodessa. Ministeri Jari Leppä (kesk.) arvioi kesällä, että Suomen tuista saattaa lähteä vuodessa jopa 100 miljoonaa euroa brexitin takia.

Komission odotetaan antavan ehdotuksensa budjetin tulevista raameista keväällä.

Lähde: STT–Anniina Luotonen