Uusintahakemusten ja siirtohakemusten määrä on ensimmäisiä hakemuksia suurempi, selviää Maahanmuuttoviraston tilastoista.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa Suomesta turvapaikkaa hakevien määrä lähes puolittui edellisvuodesta, kertovat Maahanmuuttoviraston tilastot. Vuonna 2017 heitä oli reilut 2 100, kun vuotta aiemmin lukumäärä oli noin 4 000.

Kaiken kaikkiaan turvapaikkaa haki viime vuonna Suomesta noin 5 000 ihmistä. Luvussa ovat mukana paitsi ensimmäistä kertaa hakevat myös uusintahakemuksen jättäneet sekä niiden noin tuhannen ihmisen hakemukset, jotka siirrettiin EU:n sisäisenä siirtona Suomeen Kreikasta tai Italiasta.

Kun kokonaishakijamäärästä jätetään pois uusintahakemukset ja sisäisesti siirretyt, oli turvapaikkahakemusten määrä viime vuonna selvästi pienempi kuin ennen vuotta 2015, jolloin hakijamäärät syksyllä nousivat.

Ennen vuotta 2015 hakijamäärä oli suhteellisen vakiintunut 3 000 – 4 000 hakijaan vuosittain.

Myös myönteisten turvapaikkapäätösten määrä on kasvanut selvästi. Viime vuonna myönteisen päätöksen sai 40 prosenttia päätöksen saaneista hakijoista, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli reilu neljännes.

Kielteisten päätösten osuus oli viime vuonna noin 42 ja edellisvuonna 51 prosenttia.

Suomen kansalaisuuden sai viime vuonna yhteensä 12 600 ihmistä, kun määrä toissa vuonna oli kolmisentuhatta pienempi. Venäjän kansalaiset ovat edelleen suurin hakijaryhmä, vaikka venäläisten hakemusmäärissä näkyykin pientä laskua.

Maahanmuuttoviraston mukaan myönteisten päätösten suhteellisen kasvun taustalla on muun muassa se, että hakijat ovat esittäneet valitusvaiheessa aikaisempaa enemmän uusia perusteita hakemukselleen.

Yleisin uusi peruste on ollut kristinuskoon kääntyminen. Turvapaikan kristinuskoon kääntymisen perusteella voi saada, jos katsotaan, että henkilö on vaarassa joutua vainotuksi uskontonsa vuoksi palatessaan kotimaahansa.

Suomen kansalaisuuden sai viime vuonna yhteensä 12 600 ihmistä, kun määrä toissa vuonna oli kolmisentuhatta pienempi. Venäjän kansalaiset ovat edelleen suurin hakijaryhmä, vaikka venäläisten hakemusmäärissä näkyykin pientä laskua.

Brittien kansalaisuushakemusten määrä kasvoi viime vuonna. Tämän taustalla saattaa Maahanmuuttoviraston mukaan olla kesän 2016 kansanäänestys, jossa puolet briteistä äänesti EU:sta eroamisen puolesta.

Viime vuonna 201 Britannian kansalaista haki Suomen kansalaisuutta, kun edellisvuonna luku oli puolet tästä.

Lähde: STT–Eeva Nikkilä-Kiipula, Hannu Aaltonen