Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman muistuttaa, että yritystuet ja verohelpotukset ovat olemassa Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja elinvoimaisen maaseudun säilyttämiseksi.

Peter Östman kritisoi tukipolitiikkaa puutteellisesti tuntevia kollegoitaan.

– Poliitikot, jotka eivät ole riittävän tietoisia tuki- ja veropolitiikasta, pitävät harhaanjohtavasti kaikkea tukea tarpeettomana, Östman toteaa.

– En ole laisinkaan samaa mieltä. Yritystukia ja osaa verohelpotuksia tarkasteltiin myös Kataisen hallituksessa. Tarkastelu ei johtanut merkittäviin muutoksiin. Kun Sipilän hallitus astui virkaan, tehtiin tuloksetta taas uusia yrityksiä, sanoo Östman.

Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen johtaa parlamentaarista työryhmää, jonka tarkoituksena on kartoittaa ja laatia tiekartta yritystukien uudistamiseksi. Ryhmä luovuttaa tänään loppuraporttinsa. Yritystukiin on odotettu suuria muutoksia, ja julkisuudessa on puhuttu ”tarpeettomasta miljardien eurojen tuesta.”

Lausunnossa on kuitenkin ollut suuria näkemyseroja siitä, mitä pitäisi pitää yritystukena.

– Yritystukea koskevassa luettelossa on monia asioita, joita minun mielestäni ei pidä nimittää yritystueksi lainkaan. Näistä esimerkkejä ovat energiavero ja polttoaineiden valmisteverot, Östman listaa.

EU:ssa energiaveroa säännellään energiadirektiivillä. Direktiivissä määritellään energiatuotanto ja polttoaineiden verojen vähimmäistasot. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltiolla on näissä kysymyksissä oikeus määrittää verotasonsa ja helpotukset verotukseen.

Yritystukia ja verohelpotuksia on oltava olemassa, jotta Suomi on kilpailukykyinen. – kansanedustaja, KD-eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman

– Miksi meillä on helpotusta esimerkiksi energiaintensiivisessä teollisuudessa? Siitä syystä, että haluamme säilyttää kotimaisen teollisuuden kilpailukyvyn ja turvata työpaikat, Östman kysyy ja vastaa.

–  Muutoksia voi tehdä, mutta kaikilla muutoksilla on seurauksensa. Ennen energiaverotuksen merkittäviä muutoksia on varmistettava, etteivät ne tuota kielteisiä seurauksia, kansanedustaja Östman muistuttaa.

Pekkarisen ryhmän listassa olivat mukana myös muun muassa yrittäjävähennys sekä osinkoverotuksessa olevat huojennukset. Muita esimerkkejä ovat dieselpolttoaineiden alhaisempi verokanta ja Suomen maatalouspolitiikan tuki.

– Kun lasketaan yhteen energian veronkevennykset, yritysvähennys ja maatalouden tuki, jäljelle jää vain muutama sata miljoonaa, joita voidaan pitää puhtaana yritystukena, Östman jatkaa.

Varapuhemies Pekkarisen esittämässä ehdotuksessa oli Östmanin mukaan ainesosia, joissa Kristillisdemokraatit olisivat voineet olla mukana.

– Koska muutosten ympärillä ei kuitenkaan ollut laajaa parlamentaarista tukea, ja koska säästöt olivat edelleen suhteellisen alhaiset, ehdotusta voitaisiin pitää enemmän ohjeena hallituksen osapuolten arvioimiselle, Östman toteaa.

– Tärkeintä oli, että kaikki eduskuntaryhmät ovat nyt sopineet yritystukikriteereistä. Toivottavasti kaikille on tullut selväksi, että ei ole niin paljon ’tarpeetonta’ yritystukea. Yritystukia ja verohelpotuksia on oltava olemassa, jotta Suomi on kilpailukykyinen. Lisäksi meillä on oltava verojärjestelmä, joka edistää yrittäjyyttä, ja joka pitää maaseudun elinvoimaisena, sanoo Östman.