Lohkoketjutekniikka mahdollistaa monia uusia kehityskulkuja maksamisessa ja sijoitustoiminnassa, esitti maksujärjestelmäasiantuntija Harry Leinonen eduskunnan kansalaisinfossa pidetyssä ”Virtuaali- vai reaalivaluutta”-seminaarissa.

– Kun tein Euroopan parlamentissa euromaksualue SEPA:sta mietintöä, Harry Leinonen oli valtiovarainministeriön finanssineuvoksena ehtymätön asiantuntemuksen lähde, esitteli alustajan tilaisuutta vetänyt kansanedustaja Sari Essayah (kd).

Maksujärjestelmäasiantuntija Harry Leinonen kertoi yleistajuisesti ja selkeästi lähtien peruskäsitteistä: mitä on raha, mitä on maksaminen, mitä valuutta, maksuvälineet ja maksujärjestelmät, mitä virtuaalivaluutat.

– Virtuaalivaluuttoja oli muutama päivä sitten 1593 erilaista, joista suurin markkinaosuus on Bitcoinilla (37,2%), ja toiseksi suurin Ethereumilla (18,2%). Kymmeneksi suurimmalla markkinaosuus on vain 1,2%. Kaikkiaan virtuaalivaluuttojen markkina-arvo on 315 miljardia euroa, kertoi Leinonen.

Se on vain kolmisen prosenttia eurorahan määrästä vaikka kyseessä on globaali valuutta.

– Bitcoinin tapahtumäärä on vain 200.000 päivässä, kun jo pelkästään Suomessa tehdään päivässä seitsemän miljoonaa tilisiirtoa ja korttimaksua päivässä.

Virtuaalivaluuttoja käytetäänkin pääosin spekulatiiviseen sijoittamiseen.

– Yhteistä kaikille virtuaalivaluutoille on lohkoketjutekniikan käyttö omistusrekisteröintiin.

Lohkoketjussa omistajaketjun merkintöjen määrä kasvaa vähän niin kuin ennen vanhaan osakkeissa, kun kunkin paperiosakkeen taakse merkittiin aina uusi omistaja. Nyt tapahtumaketju kasvaa digitaalisesti.

– Virtuaalivaluutat ovat korottomia haltijavelkakirjoja. Niitä ei ole sidottu mihinkään reaaliseen, joten kurssikehitys heittelee suuresti. Esimerkiksi Bitcoinin deflaatiovaikutus on ollut keskimäärin 400%/vuosi viimeisten viiden vuoden aikana.

Kurssivaihtelu tekee virtuaalivaluuttojen käytön hinnoittelun kannalta ongelmalliseksi. Sekin vaikeuttaa maksuvälineenä käyttämistä, että Bitcoinissa maksutapahtuman varmistaminen kestää 10 minuuttia.

– Lohkoketjutekniikka kehittyy, mutta päivittäisessä maksamisessa se on yhä hankalaa.

Virtuaalivaluuttojen pörssitoiminta on luomassa uudenlaisen pohjan maksamiselle, jossa voitaisiin käyttää muitakin varallisuusmuotoja.

Lohkoketjutekniikkaa olisi sen sijaan hyvä käyttää esimerkiksi arvopaperisäilytyksessä.

– Arvopaperitoiminnassa voitaisiin siirtyä takaisin numeroituihin osakkeisiin/velkakirjoihin ja lopettaa monimutkaiset arvo-osuus-ratkaisut. Se voisi merkittävästi tehostaa nykyisiä arvopaperitoimintoja. Myös pankkien välistä katteen siirtoa lohkoketjutekniikka tehostaisi reaaliaikaisissa maksuissa, esitti Harry Leinonen.

Virtuaalivaluutat ovat luoneet pörssejä, jotka toimivat ympäri vuorokauden ja joissa voidaan välittömästi siirtää varallisuutta erilaisten tavallisten valuuttojen ja virtuaalivaluuttojen välillä.

– Tällaisessa reaaliaikaisessa 24/7 ympäristössä sijoittajat ylläpitävät jatkuvasti päivittyvää sijoitussalkkua. Virtuaalivaluuttojen pörssitoiminta on luomassa uudenlaisen pohjan maksamiselle, jossa voitaisiin käyttää muitakin varallisuusmuotoja.

Harry Leinosen mukaan lohkoketjutekniikalla voitaisiin pitää kirjaa laajasta reaalihyödykkeiden joukosta (kuten kullasta, viljasta, öljystä), joista voitaisiin muodostaa korityyppinen rahasto.

– Kun tällainen hyödykekori olisi monipuolinen, sen inflaatio/deflaatiokehitys olisi lähellä nollaa ja hyvin vakaa. Sellainen voisi toimia yleisenä globaalina hinnoitteluyksikkönä, arvon mittarina ja maksujen siirtoyksikkönä. Tällöin valuuttoja ei enää tarvittaisi, kuvasi Leinonen uusia mahdollisuuksia.

Tietotekniikka mahdollistaa paluun reaaliyksikköön. Se mahdollistaisi yhtenäisen globaalin maksualueen ja mullistaisi rahoitusmarkkinoita.

– Maksujärjestelmät globalisoituvat ja yhtenäistyvät askel kerrallaan, kehitys on hidasta, mutta 10 vuoden kuluttua maksujärjestelmät ovat kuitenkin nykyistä globaalimpia ja tehokkaampia, totesi Harry Leinonen.

Tilaisuuden eduskunnan kansalaisinfossa 23. toukokuuta järjestivät Ajatushautomo Kompassi ja Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä.