Euroopan komissio haluaa rajoittaa kertakäyttömuovien kulutusta ja laajentaa muovituotteiden valmistajien ja maahantuojien vastuuta muovijätteestä. Tänään annetun direktiiviehdotuksen tavoite on vähentää muovituotteiden haitallisia vaikutuksia ympäristöön, erityisesti meriin ja vesiympäristöön. Samalla vauhditetaan siirtymistä kiertotalouteen.

Sitrassa uskotaan, että Suomi voi olla suuri voittaja EU:n muovistrategian toimeenpanossa. Muovia korvaavien biopohjaisten tuotteiden kysyntä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti, kun globaali muovikriisi syvenee.

– Valtion pitää satsata enemmän tutkimus- ja koulutuspanoksia uusien biopohjaisten tuotteiden kehittämiseen ja vauhdittaa uusien tuotteiden nopeaa markkinoille pääsyä muun muassa julkisten hankintojen avulla. Emme ole suinkaan ainoa maa, joka haluaa voittajaksi biopohjaisten materiaalien markkinoilla, toteaa Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar.

Komission esitys kattaa kertakäyttötuotteet, kuten take away -ruokien pakkaukset, juomamukit, kertakäyttöiset ruokailuvälineet ja -astiat, erilaiset muovia sisältävät vanutuotteet, muovitikut ja pillit, filtterisavukkeet sekä muovikassit ja muovipullot.

Muovia korvaavien biopohjaisten tuotteiden kysyntä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti, kun globaali muovikriisi syvenee.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan komission esitys on kiinnostava avaus merten ja rantojen roskaantumisen ehkäisemiseksi.

– Suomessa suurin osa merenrantojen roskasta on muovia ja liittyy pääosin syömiseen ja juomiseen. Onneksi panttijärjestelmän ansiosta juomapulloja ei rannoillemme juuri päädy, ministeri Tiilikainen sanoo.

Komissio ehdottamat säännöt ovat osa EU:n muovistrategiaa ja kiertotalouspakettia. Ehdotuksen käsittely käynnistyy ympäristöneuvostossa. Direktiivi tulisi voimaan aikaisintaan noin parin vuoden kuluttua.

Komission mukaan tavallisimpien kertakäyttömuovituotteiden korvaaminen uusilla biopohjaisilla ratkaisuilla voi luoda Eurooppaan 30 000 työpaikkaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä 3,4 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Samalla vähennetään myös ympäristöhaittoja, joiden kustannuksiksi arvioidaan 223 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.

Muovia korvaavien biopohjaisten tuotteiden kysyntä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti, kun globaali muovikriisi syvenee.

Suomi on johtava biopohjaisten muovien kehittäjä

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta muistutetaan, että Suomessa on jo käynnissä useita merkittäviä biopohjaisten muovien kehityshankkeita. KotkaMills Oy valmistaa muovittomia kahvikuppi- ja laatikkokartonkeja. Kansainvälisesti palkittu ja hiljattain Stora Enson kanssa yhteistyön aloittanut Sulapac valmistaa puuhakkeesta ja biohajoavista luonnonsidosaineista ekologisia pakkauksia. Molemmat ratkaisut on valittu Sitran ylläpitämälle Kiertotalouden kiinnostavimmat -yrityslistalle.

Muovia korvaavien materiaalien tutkimussektorilla VTT on alan kansainvälisiä pioneereja, ja se palkittiin maailman talousfoorumissa Davosissa tammikuussa biomuovien kehitysprojektistaan. Lisäpanostusta tutkimukseen ja koulutukseen kuitenkin tarvitaan, ja tähän on nyt EU:lta saatavissa lisää rahoitusta.