Yli 55-vuotiaiden velkaongelmien kasvu jatkuu edelleen – eläkeläisten maksuvaikeudet näkyvät tilastoissa.

Yli 55-vuotiaiden velkaongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina, todettiin viimesyksyisessä Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Tuolloin tutkimuksessa tarkasteltiin velkomustuomioita vuosilta 2013–2016.

Velkaantuneita auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar arvioi, että varsinkin eläkeikäisten velkaantuminen on vielä entisestään pahentunut ja hän ennustaa saman trendin jatkuvan myös tulevina vuosina.

Meillä on jäämässä ensimmäistä kertaa eläkkeelle sukupolvi, joka on tottunut kuluttamaan, tottunut käyttämään sen mikä tulee ja elämään sen mukaisesti. – Juha Pantzar, velkaantuneita auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja

Hänen mukaansa suurimpia selittäviä tekijöitä ikääntyvien velkaantumiseen ovat kulutusluottojen yleistyminen, kulutuskulttuurin muutos ja se, että moni jättää varautumatta eläkkeelle jäännin aiheuttamaan tulojen pudotukseen. Vieläpä kun lisääntynyt vapaa-aika antaa mahdollisuuden kuluttaa yhä enemmän eläkkeelle jäädessä.

– Meillä on jäämässä ensimmäistä kertaa eläkkeelle sukupolvi, joka on tottunut kuluttamaan, tottunut käyttämään sen mikä tulee ja elämään sen mukaisesti. Tilastoa nostaa ylöspäin nimenomaan eläkkeelle jäävien osuus. Ne ovat asioita, jotka yllättävät tosi monet, että kuinka paljon vähemmän sitä oikeasti tienaakaan.

– Jos et osaa sopeuttaa kulutustasi, kun jäät eläkkeelle, niin ongelmissahan sinä olet, Pantzar sanoo.

Tutkimuksen mukaan myös pikavippien ja kertaluottojen keskimääräisen maksamattoman velan määrä velkomustuomioissa on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Esimerkiksi velkomustuomion saaneella pikavipin ottaneella yli 55-vuotiaalla oli vielä vuonna 2013 pikavippivelkaa keskimäärin 379 euroa, kun vuonna 2016 määrä oli jo lähes 1 300 euroa.

Pikavipit ja kulutusluotot ovat myös suomalaisen suurin yksittäinen syy velkomustuomion saamiseen.

Pikavipit ja kulutusluotot ovat myös suomalaisen suurin yksittäinen syy velkomustuomion saamiseen.

Yli 55-vuotiaiden määrä on kasvanut Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2007 lopusta viime vuoden loppuun reilusta 1,6 miljoonasta yli 1,9 miljoonaan. Pantzarin mukaan tämäkin näkyy osittain velkatilastoissa. Yksi selittävä tekijä on vuonna 2008 finanssikriisistä alkanut taantuma, joka iski tuolloin vielä työiässä olleiden työllisyyteen.

– Siellä on monta tekijää. Määrä on kuitenkin prosentuaalisesti sellainen, että pelkkä iäkkäiden määrän kasvu ei tätä selitä. Suurempi tekijä on kulttuurin muutos, toisenlainen taloudellinen käyttäytyminen nähdään normaalina.

Jos on vielä paljon luottokorttivelkaa tai kulutusluottoja, niiden takaisin maksaminen siinä vaiheessa kun tulot putoavat jopa puoleen, on lähes mahdotonta.

Pantzarin mukaan moni vaikeuksiin joutunut pyrkii ylläpitämään samanlaista elämää kuin töissä käydessä.

– Jos on vielä paljon luottokorttivelkaa tai kulutusluottoja, niiden takaisin maksaminen siinä vaiheessa kun tulot putoavat jopa puoleen, on lähes mahdotonta. Ja siinä tulee monta kohtaa, jossa turvaudutaan muihin rahoitusvaihtoehtoihin tai sitten yksinkertaisesti rahaa ei riitä lyhennysten maksamiseen.

Yhtenä isona tekijänä näkyy hänen mukaansa myös se, että eläkeikäiset auttavat läheisiä ja aikuisia lapsiaan rahallisesti.

– Taloudellista hyväksikäyttöäkin on, mutta yleisempää on se, että kaikilla läheisillä on viritetty taloudet tiukaksi, ja sitten jollakin alkaa mennä huonosti. Sehän on periaatteessa vain reilua, että muut yrittävät auttaa.

Pantzarin mukaan se, että luottomahdollisuuksia tyrkytetään ihmisille entistä enemmän, saa myös ihmiset ottamaan niitä ja elämään yhä enemmän luotolla.

– Aika harva ajattelee viisikymppisenä, että by the way, minun pitäisi lopettaa luottojen ottaminen ja ruveta maksamaan niitä eläköitymistä varten. Sehän tuntuu absurdilta, tuskinpa kukaan viisikymppisenä miettii eläköitymistä.

Lähde: STT–Olli-Pekka Paajanen