Pääministeri Juha Sipilän mukaan EU-politiikan tulevaisuuden keskeiset tavoitteet ovat vastuunkanto, ilmastopolitiikan johtajuus, huolenpito yhtenäisestä Euroopasta sekä osaava kasvu.

– Haluamme unionin, joka on turvallinen, vauras, kilpailukykyinen, kestävästi kehittyvä sekä sosiaalisesti vastuuntuntoinen. Unionin, jolla on tahtoa ja kykyä olla maailmassa keskeinen toimija ja edelläkävijä niin ilmastonmuutoksen vastaisessa torjunnassa, köyhyyden vastaisessa taistelussa kuin innovaatioissa ja vapaakaupassa, linjasi pääministeri Juha Sipilä (kesk) puhuessaan Suomen EU-puheenjohtajakaudesta ja EU:n tulevaisuusstrategiasta tänään 31. elokuuta Turun Eurooppa-foorumissa.

Euroopan unioni on kehittänyt nopealla tahdilla puolustusulottuvuuttaan.

– Suunta on oikea ja askeleet määrätietoisia. Suomi on ollut aktiivisesti mukana kehityksen jokaisessa vaiheessa, Sipilä korosti.

– Eilen julkaisimme presidentti Macronin kanssa Suomen ja Ranskan yhteisen julkilausuman eurooppalaiseen puolustuksen seuraavista askelista. Peräänkuulutamme kunnianhimoista etenemistä ja konkreettisia toimia. Haluamme laajentaa selkeästi puolustusyhteistyötä kriisinhallinnasta kansalaisten arjen turvallisuuden asioihin. Nostamme artikla 42.7 yhdessä esille ja pohdittavaksi.

Tässä artiklassa sanotaan, että ”jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.”

Haluamme laajentaa selkeästi puolustusyhteistyötä kriisinhallinnasta kansalaisten arjen turvallisuuden asioihin. – Pääministeri Juha Sipilä.

Sipilä muistutti, että EU:n on kyettävä auttamaan entistä kohdennetummin hätää kärsiviä etenkin Afrikassa.

– Suomi tulee kiinnittämään tähän puheenjohtajuuskaudella huomiota, kuten myös rahoituskehysneuvotteluissa. Tulen itse tekemään toisen vierailuni Afrikkaan alkuvuodesta ja haluan, että kehitysyhteistyöhön liittyvät kysymykset saavat entistä enemmän painoarvoa myös jatkossa. Tältä osin yhteistyö niin kansalaisyhteiskunnan kuin yritysten kanssa on hyvin tärkeää.

Hän haluaa nostaa tyttöjen ja naisten aseman sekä oikeuksien parantamisen selkeämmin osaksi Suomen ja EU:n harjoittamaa kehitysyhteistyötä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Ihmisoikeuksien ja erityisesti naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien parantamisen on oltava toiminnan keskiössä. Tämä pitää sisällään myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen. Euroopan unionin on otettava entistä vahvempi rooli tässä.

Sipilän mukaan Euroopan on otettava selkeä globaali johtajuus ilmastopolitiikassa.

– Kannustamme Euroopan komissiota antamaan syksyllä pitkän aikavälin ilmastostrategian, joka vie EU:ta kohti hiilineutraaliutta vuosisadan puolivälissä. EU:n on tarkasteltava uudelleen myös omien päästövähennystavoitteidensa riittävyyttä. Ilmastorahoitusta on lisättävä ja maaperän hiilinieluja on parannettava.

– Meidän on kehitettävä myös EU:n päästökauppaa niin, että päästöt tulevat kalliiksi ja ohjaavat energian tuotantoa ja muuta teollisuutta investoimaan ilmastoystävälliseen teknologiaan. Olemme esittäneet myös kiinteistökohtaisen lämmityksen sisällyttämistä EU:n päästökauppaan.

Sipilä peräänkuuluttaa johdonmukaisuutta ilmastopolitiikkaan.

– Samanaikaisesti ei voida asettaa entistä kovempia ilmastotavoitteita ja tiukempaa lainsäädäntöä uusiutuvan raaka-aineen, kuten puupohjaisen biomassan käytölle.

Maatalouspolitiikassa Euroopan on kyettävä säilyttämään omavaraisuus ruuan tuottajina. Sipilän mukaan kyse on turvallisuudesta.

– EU:n on huomioitava maataloustuottajien tarpeet entistä kohdennetummin. Maatalouteen on jatkossakin ohjattava nykyisen kaltainen rahoitus. Vahvan rahoituksen kautta EU voi myös asettaa entistä paremmat ja toimivammat vaateet ympäristön huomioimiseksi. Komission kevään esityksissä toimittiin päinvastoin, Sipilä kritisoi.

Pääministeri uskoo, että Suomella on mahdollisuus nousta ilmastokysymyksissä kokoaan suuremmaksi toimijaksi ja ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvallaksi.

– Meillä on teknologiaa kaapata hiilidioksidia ilmasta, tehtaan tai lämpölaitoksen piipusta. Hajottaa vettä hapeksi ja vedyksi sekä tehdä hiilidioksidista ja vedystä mitä erilaisimpia tuotteita – hiilivetyjä.

Suomella on mahdollisuus nousta ilmastokysymyksissä kokoaan suuremmaksi toimijaksi ja ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvallaksi. – Pääministeri Juha Sipilä

– Euroopan unionissa ei ole tilaa protektionismille. Vapaakauppaneuvottelut on saatava kunnialla päätökseen ja on pyrittävä löytämään uusia kauppakumppaneita. Jos, niin kuin nyt näyttää, Yhdysvallat haluaa luopua vapaakaupan edistäjän roolistaan, EU:n on otettava myös tässä asiassa johtava rooli. Tulevana EU-puheenjohtajana tämä asia on yksi prioriteeteistamme, Sipilä arvioi.

Hänen mukaansa Suomen on oltava valmis talous- ja rahaliitto Emun syventämiseen. Vuoteen 2025 mennessä tulee talous- ja rahaliittoa olla uudistettu, pankkiunioni valmis ja EMU:n puuttuvat kriisinratkaisun välineet rakennettu.

Sipilän linjapuhe on kokonaisuudessaan luettavissa Valtioneuvoston nettisivuilta.