Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok) teettämässä selvityksessä ehdotetaan perustettavaksi keskitetty positiivisia luottotietoja koskeva rekisteri. Positiivisten luottotietojen tarve on selvityksen mukaan ilmeinen ottaen huomioon luottojen tarjonnan kasvu, luotonannon digitalisoituminen, kotitalouksien velkaantuminen sekä kansainvälinen käytäntö. Kansanedustaja Antero Laukkanen (kd) ei innostu esityksestä, vaan näkee siinä ongelmia.

– Positiivinen luottorekisteri kuulosta hyvältä ja antaa sen kuvan, että siitä on asiakkaille ja luotonhakijalle hyötyä. Näin varmaan saattaa joillekin olla. Kuitenkin esitys palvelee lähinnä pankkien eikä velanottajan etua, kommentoi kansanedustaja Antero Laukkanen tänään 4. syyskuuta julkistettua selvitystä KD-lehdelle.

Laukkasen pelkää, että kansalaisista syntyisi monen kerroksen väkeä. Joskus taloudessaan epäonnistuneet saattaisivat päätyä ”huonon asiakkaan” listalle pankin sisäisessä rekisteröinnissä.

– Positiivinen luottorekisteri palvelee suurilta osin rahalaitoksia, ei niinkään kuluttajia. Pankkisuhde muuttuu yhä teknisemmäksi ja ihmisistä tulee pankille vain numeroita. Olen siitä huolissani, että jälleen tulee uusi meistä tietoa keräävä ja yksityisyyttämme kaventava rekisteri.

– Pitäisin parempana sellaista kehitystä, jossa asiakkaan ja rahalaitoksen välillä on luonnollinen asiakassuhde, jossa myös tunneäly on läsnä ja luonnollinen vuorovaikutus, Laukkanen toteaa.

Häkkäsen mukaan nykyistä kattavammat tiedot luotonhakijan maksukyvystä antaisivat luottolaitoksille paremmat mahdollisuudet ja velvollisuudet tehdä vastuullisempaa luottotoimintaa.

– Suhtaudun myönteisesti positiivisen luottotietorekisterin perustamiseen. Mielestäni selvitys antaa hyvän pohjan jatkovalmistelulle, tarkemmat linjaukset tehdään lausuntokierroksen jälkeen, sanoo oikeusministeri Antti Häkkänen.

Selvitys kuuluu ylivelkaantumisen hallinnan pakettiin.

Positiivinen luottotietorekisteri sisältäisi velat ja tulot

Ehdotettu positiivisten luottotietojen rekisteri muodostuisi yhtäältä kuluttajille myönnettyjä luottoja koskevista tiedoista ja toisaalta luotonhakijoiden tuloja koskevista tiedoista. Selvityksessä ehdotetaan, että rekisteri perustettaisiin vuonna 2019 toimintansa aloittavan tulorekisterin yhteyteen ja rekisterinpitäjänä toimisi Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö.

Tuloja koskevat tiedot sisältyvät jo tulorekisteriin. Luottoja koskevien tietojen perustana olisivat Suomen Pankin luottomarkkinoiden seurantaa ja valvontaa varten kerättävät tiedot kuluttajille myönnetyistä luotoista.

Luotonantajat velvoitettaisiin ilmoittamaan myöntämänsä luotot rekisteriin ja tarkistamaan luotonhakijaa koskevat tiedot rekisteristä ennen luoton myöntämistä.

Positiivinen luottotietojärjestelmä on Ranskaa lukuun ottamatta jossain muodossa käytössä kaikissa Euroopan Unionin jäsenmaissa. Suomessakin on ollut vuodesta 2013 käytössä asiakkaan suostumukseen perustuva eräiden luotonantajien järjestelmä positiivisten luottotietojen keräämiseen.

Vastuullisen luotonannon vahvistamiseksi selvityksessä ehdotetaan lisäksi kulutusluottojen markkinoinnin rajoittamista. Markkinoinnissa olisi painotettava luottoa ja sen ehtoja koskevaa informaatiota mielikuvamainonnan sijaan.

Positiivisia luottotietoja saisi käyttää vain luotonhakijan luottokelpoisuuden arviointiin ja erikseen määriteltyjen viranomaistehtävien hoitamiseen.